![]() Asko Korpela
25-Perhe o 00-Muistelmat
| |
26 Sukat ja someOdottamattoman pitkälle on elämänkaari jatkunut. Ei ole suku mitenkään erityisen pitkäikäistä ollut. Edellisessä sukupolvessa vain äitini ja yksi isän puolerinen tätini ovat eläneet yli 80-vuotiaiksi. Jos ei enää täysissä ruumiinvoimissa niin oman käsityksen mukaan täysissä sielunvoimissa tätä olen kirjoittanut ja elämästä täysin rinnoin nauttinut. Perheen siivet ovat kantaneet, kolme Ässää, Salli, Salla ja Sanna ja heidän perheensä. Eräät vanhat asiat ovat yhä jatkuneet. Niistä tärkein on tietokoneohjelmointi, joka on päivästä päivään jatkunut keskeytyksettä yli 50 vuotta. Toinen yhtä pitkään jatkunut iso asia on kielten opiskelu. Sekin jatkuu yhä vielä. Liikuntakyvyn heikkemeninen on aiheuttanut sellaiset muutokset, että koko eläkeiän jatkunut ahkera teatterissa käyminen on vaihtunut television tarjoamien vanhojen suomalaisten elokuvien katsomiseen. Turismin tarjoama kielten opiskelumahdollisuus on jäänyt pois, mutta sitä korvaa aivan uusi tehokas kieltenopiskelumuoto: sähkökirjan lukeminen. Nettikirjakauppani Amazon mainostaa Kindle lukuohjelmaansa lukemisen vallankumouksena. Sitä se mielestäni todella on. En missään tapauksessa suostuisi enää lukemaan paperikirjaa. Miksi? Siksi että olen MyeBooks ohjelmallani onnistunut kääntämään lukemisen vallankumouksen opiskelun vallankumoukseksi, josta suurin hyöty on nimenomaan kielten opiskelussa. Entä jos kirjaa ei sähköisenä ole saatavissa? Skannaisin itse. Olen monta skannannutkin ja lukenut sitten. Mitä kumouksellista on siis tapahtunut? Ei juuri mitään, mutta kuitenkin ratkaisevaa. Aina on luetusta muistiinpanoja voitu tehdä. Opiskeluaikana harva se kirja jalostettiin muistiinpanojen muodossa vihkoon 'tärpeiksi', joilla oli jopa markkina-arvo. Niitä myytiin ja ostettiin. MyeBooksissa tehdään samaa: muistiinpanoja luetusta. Pieni lisä: lajiteltuja muistiinpanoja, jotka sitten tietokoneohjelmalla jalostetaan helposti luettavaan ja miellyttävään muotoon analyyttiseksi nettisivuksi. Ja kirjakohtaiset sivut kootaan henkilökohtaiseksi sivustoksi, jota voidaan helposti selata monesta näkökulmasta. Sukat ja some ajanvietteenäNyt aivan parin viimeisen vuoden aikana kaksi varsin isoa asiaa: otsikossa mainitut sukat ja some. Totta. Jo koulupoikana neuloin Lapinkintaat tädilleni, jonka luona asuin. Ansaitsin myös parhaan lukemani suomenkielisen kirjan eli Kiven Seitsemän veljestä neulomalla Haminan Kulmakirjakaupan kahvihuoneeseen ison kahvipannunmyssyn. Sittemmin, ehkä 1963, halusin tehdä vaikutuksen silloiseen morsiameeni Salliin neulomalla hänelle erittäin taidokkaat sormikkaat. Ei arvannut tytär, en minä eikä muutkaan, mihin joululahja johti. Paraikaa neulon sukkaparia numero noin 160 eli sukkia 319 ja 320. Se on aina pari päivää ja sukka. Kun yhden sukan tekemiseen menee 7-8 tuntia, voidaan sanoa, että tästä sukkien kutomisesta on tullut pääharrastukseni. Näin kovan innon takana on ajatus, että haluan jättää sukulaisille ja ystäville muiston ennen kuin (2010 itse tehdyn, nyt sukkaverstaan pöytänä toimivan) arkun kansi kopsahtaa. Entä sitten some, Social Media? Sen pariin olen joutunut juuri sillä tavoin kuin siitä halveksivaan sävyyn puhutaan. Surffailen pitkin päivää ja aikaa käytän tuntikausia joka päivä. Miten puolustelen? Voi, on mainettaan parempaa viihdettä! Laatu riippuu minusta itsestäni. Jos niin haluan, aivan mainio yhteisöllisyyden muoto. Mielestäni vähitellen on tärkeydessä ajanut television ohi sen takia että some on kaksipuolista kommunikaatiota, kun taas televisio yksipuolista ja edellyttää minulta vain passiivista vastaanottoa. Ihan tärkeätä ja hyvää sekin. Mutta somessa, minun tapauksessani pelkästään Facebook, odotetaan myös minun aktiviteettiani. Se on ottamista ja antamista. Ja tuntuu, että siellä on kaikki maailman tieto, ei tietenkään suoraan Facebookissa, vaan koko nettiavaruudessa. Ihan mitä vain voi Googlella kysyä. Luulenpa että on mahdotonta keksiä sellaista kysymystä, johon ei tule jotakin asiallista vastausta. Enpä ainakaan sellaista tapausta muista. Minun tapauksessani tärkein yksittäinen asia on on Googlen kääntäjä. Lähes 6000 sanaa olen MyeBooks yhteydessä hakenut ja merkinnyt muistiin. Vihdoin olen myös keksinyt mitan kielitaidolleni, kysymykselle: Mikä on osaamieni kielten paremmuusjärjetys? Mitta on tietenkn karkea, mutta kelpaa minulle. Sitä kieltä osaan parhaiten, jossa vähiten haen sanoja 100 luettua sivua kohti, ja sitä kieltä heikoiten, jossa eniten joudun hakemaan sanoja 100 sivua kohti. Kun tällaisen laskelman luetuista kirjoista teen, vastaa tulos kokemaani tuntumaa. Vain venäjän sijoitus paremmuusjärjestyksessä on heikompi kuin oman tuntumani mukainen. Paremmin luulen osaavani. Facebook ryhmätFacebookin ryhmät ovat aivan mainio idea. Olen vasta kolmessa mukana: oman taloni Maltan suljetussa pienessä asukasluvun kokoisessa ryhmässä ja kahdessa valtavassa avoimessa ryhmässä: Kirjallisuuden ystävät ja Villasukka villitsee. Molemmat aivan mainioita ja yllättäviä sisällöltään. En olisi voinut kuvitella, että kirjallisuuden ystävissä on niin laaja skaala kirjoja. Ja lähes kaikki nimenomaan suomeksi ja paperikirjoja. Minusta on aivan käsittämättömia asioita molemmat, kun itse en kumpaakaan missään tapauksessa harrasta. Ja kuitenkin koen hyvänä ja tärkeänä tämän ryhmän viestinnän seuraamisen. Vaikea uskoa, että olisin niin ’edistyksellinen’, kuin näytän olevan sekä sähkökirjoineni että vieraskielisineni ja vielä muistiinpanoineni. Haluaisin perustaa Sähkökirjojen ystävät ryhmän, olen yrittänytkin, mutta ryhmän perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi enkä tiedä ketään toista, joka olisi kiinnostunut. Sama koskee muistiinpanoja nimenomaan kielenopiskelutarkoituksessa. Ihmettelenkin kyllä, mitä olisi tällaisen ryhmän keskustelu. En sitä todellisuudessa kaipaakaan. Aivan hyvin tulen toimeen omineni. Villasukka villitseeon siitä erikoinen ryhmä, että vaikka jäseniä on yli 10000, en ole vielä toista miestä kohdannut. Sukan kutominen on siis naisten harrastus. Mitäköhän ajattelevat minusta? En ole minkäänlaista syrjintää kokenut. Muutamat ovat noteeranneet ja myönteisesti suhtautuneet. Kerran olen nähnyt sivun, jolla oli kuvia siitä kuinka muistaakseni Perussa olivat kylän miehet perustaneet sukkapiirin ja istuivat rivissä toimessaan. Kieltämättä erikoinen tapaus. Tunnetusti myös erästä norjalaista miestä pidetään villapaitojen kudonnan kunkkuna ja toisena hänen muistaakseni hollantilaista ystäväänsä. Kiertävät maailmaa pitämässä näytöksiä valtaville naisjoukoille. Suomessakin ovat käyneet. Siitä piiristä löytyy sukan mallia joka jalkaan ja joka lähtöön. Itse olen vasta äskettäin mukaan liittynyt. Tähän asti olen pelkkää perusnilkkasukkaa vähän väriä vaihdellen tehnyt, mutta nyt päättänyt kokeilla myös pitempää ja työläämpää. Siinä hommassa aikaa kuluu. Perusnilkkasukkaparin tekemiseen menee noin 15 tuntia, polveen saakka ulottuvan parin tekemiseen vähintään kolminkertainen aika. Nousee sukkapari hintaansa, jos alkaa tuntipalkan mukaan hintaa laskea. Jos minun eläkkeeni muutetaan tuntipalkaksi ja sen mukaan sukkaparin hinta lasketaan, ei kukaan sellaista sukkaparia ostaisi. Hetkessä tekee kone 5% siitä hinnasta sukkaparin. Mutta enpä tätä rahasta harrastakaan. Joissakin tapauksissa, jos joku tilaa parin voisin ajatella raaka-aine kustannusten hinnan ottavani, 5 euroa pari. Sitäkään ei tähän mennessä ole tapahtunut, muistaakseni. LopuksiTässä muistelmani tähän päivään mennessä. Kuvittelen saavani kirjana jakoon 80-vuotissyntymäpäivänäni. (Sain.) Täysin mahdollista, että tarina jatkuu senkin jälkeen, jopa paperiversiossa. Kirjoja painetaan sitä mukaa kuin niitä tilataan. Vanhan käsikirjoituksen korvaaminen uudella vie minulta aikaa 20 minuuttia ja on käytettävissä seuraavana aamuna toimitettavaan tilaukseen. Sähköistä versiota muutan ja täydennän minuuttiaikataululla. Olen ohjelmoinut orjani tekemään nämä sivut kokonaan parissa sekunnissa kokonaan uudelleen tietyillä muutamilla koodeilla varustetuista lukunumeroilla varustetuista tekstitiedostoista. Voin mielin määrin korjata, lisätä tekstiä mihin vain ja ottaa pois. Parissa sekunnissa Muist- niminen orjani laatii uudet moitteettomat sivut. Orja asettelee paikoilleen saman tien myös kuvat. Kuvia voin mielin määrin lisätä panemalla kuvanimen eteen luvun numeron. Samoin voin poistaa kuvan tiedostosta ja seuraavalla kerralla sitä ei enää sähköisessä muistelmaversiossa ole. Kovin olisi mieluisaa, jos tämän lukijat lähettelisivät asioihin liittyviä huomautuksia, kommentteja, korjauksia, anekdootteja, kuvia. Niiden liittäminen mukiaan on sekunttien asia. Olen tietoinen valtavasta määrästä lyöntivirheitä. Niitä syntyy, kun kirjoitan kaiken tabletilla virtuaalinäppäimistöä käyttäen. Se on hieman liian kapea. Seuraukset näkyvät tekstissä kiusallisen runsaina. | |
| |
Asko Korpela 20171120 (20170401) Time: 2 sec, 0 kuvalinkkiä |