Tajka malli

1 Talouspolitiikan tavoitemuuttujat
2 Tajka mallin rakenne ja teoria
3 Tajka mallin käyttö
4 AJKC - Tajka yhdellä silmäyksellä

tsTajka
Näpäytä, saat suurempaa!

Tässä on yhteenveto Tajka mallin keskeisistä riippuvuuksista ensin laajemmin ja sitten AJKC - Tajka yhdellä silmäyksellä. Tästä linkistä löytyy Tajka mallin Delphi ohjelmointikielellä kirjoitettu yksityiskohtainen rakenne.

1 Talouspolitiikan tavoitemuuttujat

Bruttokansantuote markkinahintaanBKT hintaindeksiTyöttömyysasteVaihtotasevajeen bkt-aste
Näpäytä, saat suurempaa!

2 Tajka mallin rakenne ja teoria

21 Mallin perusrakenne
22 Tajka mallin teoria ja käyttö
23 Tajka-mallin luonne
24 Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa

21 Mallin perusrakenne

  1. Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä
  2. Kulutus ja pääomanmuodostus
  3. Ulkomaankauppa
  4. Verotus ja käytettävissä oleva tulo
  5. Työvoimamarkkinat
  6. Palkat ja hinnat

48 yhtälöä
78 muuttujaa
2000 havaintoa
200 vuoden teoriat
+ nykyaikainen tietokonetekniikka

22 Tajka mallin teoria ja käyttö

Ekonometrinen Suomen kansantalouden Tajka malli on luonteeltaan lyhyen tähtäyksen selitys- ja ennustemalli. Malli perustuu Suomen kansantalouden tilinpitoon.

23 Tajka-mallin luonne

Tajka mallia voidaan pitää kysyntäjohteisena keynesiläisenä tasapainomallina.

Hyödykemarkkinoiden lisäksi mukana ovat työvoimamarkkinat ja palkkojen ja hintojen määräytyminen, mutta mallista puuttuu rahamarkkinalohko. Hyödykemarkkinoilla kysynnän pääkomponentit ovat yksityinen kulutuskysyntä, pääomanmuodostus sekä vienti ja tuonti.

Kansantalouden ostovoimaa mitataan bruttokansantuotoksen määrällä. Kansantalouden ostovoima on kilpailukyvyn ohella tuonnin tärkein determnatti.

24 Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa

Tajka mallin 60 yhtälöä sisältävät mm. seuraavia kansantalouden keskeisiä riippuvuuksia:

Hyödykemarkkinat

QGDC = CEPC + IFAC + CEGC + XGSC - MGSC


QGDC Bruttokansantuotos määräytyy kokonaiskysynnän komponenttien summana.
CEPC Yksityinen kulutus
IFAC Pääomanmuodostus
CEGC Julkinen kulutus
XGSC Vienti
MGSC Tuonti

CEPF = f(CEPF1 YDNF DEDF):


CEPF Kulutus riippuu edellisen kauden kulutuksesta, käytettävissä olevasta tulosta, reaalitalletuksista.
YDNF käytettävissä oleva tulo
DEDF reaalitalletukset

Käytettävissä oleva tulo saadaan vähentämällä kansantulosta poistot ja veroasteen perusteella määräytyvät verot sekä lisäämällä tulonsiirrot.

Kulutusteoriat


Elinvaihehypoteesi
Keynesin pelkistetty hypoteesi
Työttömyyden vaikutus

IFAF = f(QGFF KFAF1 KFAF2 RBAS1) :


IFAF Pääomanmuodostus riippuu tuotannon määrästä, olemassa olevasta pääomakannasta ja korosta.
QGFF tuotos perushintaan
KFAF1 edellisen vuoden pääomakanta
KFAF2 kahdella viivästetty pääomakanta
RBAS1 edellisen vuoden Suomen Pankin peruskorko

Pääoma on tuotettu tuotannontekijä, jota pääomanmuodostus kasvattaa ja kuluminen ja vanhentuminen pienentää. Kulumisen ja vanhentumisen vaikutus otetaan huomioon poistoja tekemällä.

Muita muuttujia


FBAR Vaihtotaseen prosenttiosuus bruttokansantuotoksesta
TDPC Verotulot määräytyvät tuotannon ja tulojen perusteella.
XGSF Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja viennin hintakilpailukyvystä.
MGSF Tuonti riippuu Suomen kansantalouden ostovoimasta ja kilpailukyvystä.

Tuotannontekijämarkkinat

WARC = f(QGDP UNMT LPFR WRNI) :


WRAC Palkankorotus määräytyy inflaation, työttömyyden, tuottavuuden ja tupoprosentin perusteella.

QGDP = f(WARC MGSP LPFR) :


QGDP Hintojen muutokset riippuvat palkkatason, tuontihintojen ja tuottavuuden muutoksista.
LPFR Tuottavuus on tuotannon määrä panosyksikköä kohti.

Työvoima

UNMT = EMPK - EMPT :


UNMT työttömyys
EMPK työvoiman tarjonta määräytyy demograafisesti työikäisen väestön perusteella.
EMPT työvoiman kysyntä

Työvoimamarkkinalohko voidaan tulkita Tajka mallin epätasapainoalueeksi, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat työttömyyden verran epätasapainossa.

EMPT = f(EMPT1 QGFF KFAF)


EMPT Työpanoksen kysyntä riippuu tuotannon määrästä, pääomapanoksen suuruudesta ja tuottavuudesta.
Työvoiman kysyntäfunktio on johdettu Cobb-Douglas tyyppisestä tuotantofunktiosta.

3 Tajka mallin käyttö

Tajka mallia käytetään ensisijaisesti kansantaloustieteen opetuksessa muodostettaessa kokonaiskuvaa Suomen kansantalouden rakenteesta ja sen osien keskinäisistä riippuvuussuhteista. Malliin sisältyy useita keskeisiä perusteorioita kansantalouden rakenteellisesta analyysista sekä kysynnän komponenttien ja tarjontatekijöiden riippuvuuksista.

Tajka mallin avulla laaditaan säännöllisesti kokonaistaloudellisia ennusteita.

Syksyllä valtion tulo- ja menoarvion ilmestyttyä laaditaan siitä saatujen tietojen ja uusimpien kansantalouden tilinpidon tietojen perusteella ennuste kuluvalle ja seuraavalle vuodelle.

Talvella kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen ilmestyttyä laaditaan toinen ennuste alkaneelle ja seuraavalle vuodelle.

Mallin kertoimet estimoidaan vuosittain uudelleen kansantalouden tilinpidon lopullisten tietojen ilmestyttyä syyskesällä.

Tajka mallilla laaditaan myös talouspoliittisia vaihtoehtolaskelmia merkittävimpien talouspoliittisten ratkaisujen (tuposopimukset, valuuttakurssien muutokset ym) yhteydessä.

Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat jatkuvasti käyttäneet kansantalouden tappiofunktion minimointiin perustuvaa mallin talouspoliittista makropeliversiota talouspolitiikan tavoitteiden ja instrumenttien välisiin riippuvuuksiin tutustumiseksi.

4 AJKC - Tajka yhdellä silmäyksellä

41 Hyödykemarkkinat
42 Työvoimamarkkinat
43 Palkat, hinnat ja tulot
44 Muuttujien luokittelu

41 Hyödykemarkkinat

Q = C + I + G + X - Mtarjonta = kysyntä
C = C(D/P)kulutus riippuu tuloista
I = I(Q,K,R)investoinnit tuotannosta, pääomakannasta ja korosta
K = K1 + Ipääomakanta investoinneista
X = X(QE,XP/UC)vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
M = M(Q)tuonti Suomen ostovoimasta

EndogeenisetEksogeeniset
Q = bruttokansantuotosG = julkinen kulutus
C = yksityinen kulutusR = reaalikorko
D = käytettävissä oleva tuloQE = maailmanmarkkinoiden ostovoima
P = hintataso
I = pääomanmuodostusXP = Suomen vientihinnat
K = pääomakantaUC = yksikkötyökustannukset
X = vienti
M = tuonti

42 Työvoimamarkkinat

U = EK - EM
EK = EK(AW)
EM = EM(Q,K)
L = Q/EM

Endogeeniset


U = työttömyys
EK = työvoiman tarjonta
EM = työvoiman kysyntä
L = työn tuottavuus

Eksogeeniset


AW = työikäinen väestö

43 Palkat, hinnat ja tulot

W% = W(P%,U%,N%)
P% = P(W%,PM%,L%)
Y = Q * P
D = Y - T + R

Endogeeniset


W = palkkataso
Y = kansantulo

Eksogeeniset


N = sopimmuspalkka
PM = tuontihinnat
T = verotus
R = tulonsiirrot

44 Muuttujien luokittelu

Asko Korpela 20160120 (20110710) o AJK home page o Tajka pages o WebMaster