Talousennusteita mallin ForTajka versiolla

1 Perusennuste
2 Tulostusmenun käyttö
3 Ennustevaihtoehtojen laatiminen
4 Ohjelman lopettaminen

tsForTajka
Näpäytä, saat suurempaa!

1 Perusennuste

ForTajka ohjelma lukee ensiksi TAJKA mallia koskevia parametreja oletusarvotiedostosta AssTajka.txt. Sen jälkeen luetaan eksogeenisten muuttujien oletusarvot, joita on oltava kaikille eksogeenisille muuttujille ja koko ennusteperiodin ajalle.

Edelleen oletuarvotiedostosta luetaan endogeenisten muuttujien tunnisteet ja mahdolliset ennakkotiedot viimeiselle havaintovuodelle.

Näin tapahtuu kevään ennusteessa, jolloin käytettävissä ovat kansantalouden tilinpidon edellisen vuoden ennakkotiedot.

Lopuksi luetaan korjausparametrien tunnisteet ja alkuarvot, jotka yleensä ovat nollia.

Laskelmat tapahtuvat Gauss-Seidel iteratiivista ratkaisumenetelmää käyttäen aina mallin kaikkien muuttujien arvoilla.

2 Tulostusmenun käyttö

21 Voit vaihtaa teoriaa
22 Korjausparametrit
23 Tulostus näytölle
24 Taso vai prosenttimuutos?
25 Perusennuste
26 Ennusteen muuttaminen
27 Tulostuksen valinta

21 Voit vaihtaa teoriaa

Käyttäjällä on mahdollisuus valita eräiden riippuvuuksien kohdalla haluamansa vaihtoehto, jotka kukin edustavat erilaista näkemystä (teoriaa) siitä miten muuttujat riippuvat toisistaan.

Itse asiassa käytössäsi on 5x4x3x2x2x3=720 kansantalouden mallia, sillä näin monta kombinaatiota syntyy kuudelle muuttujalle annetuista yhtälövaihtoehdoista. Kunkin muuttujan kohdalla vain yksi vaihtoehto kerrallaan voi olla käytössä.

Käyttäjä voi sen jälkeen muuttaa eksogeenisten muuttujien ja korjausparametrien arvoja ja laskettaa mallilla uuden ennusteen.

Kaikki endogeenisten ja eksogeenisten muuttujien ja korjausparametrien arvot ovat nähtävissä sekä taulukoissa että muuttujen osalta myös trendeineen graafisesti viimeisten 25 vuoden ajalta.

22 Korjausparametrit

Korjausparametreja käyttäen voidaan esim bruttokansantuotoksen kasvu antaa halutun suuruiseksi ja katsoa mitä arvoja muut tärkeät muuttujat saavat.

23 Tulostus näytölle

Aluksi ohjelma laskee ja tulostaa perusennusteen. Laskelmat tapahtuvat Gauss-Seidel iteratiivista ratkaisumenetelmää käyttäen tietenkin aina mallin kaikkien muuttujien arvoilla.

On huomattava, että näytöllä näkyvät vain tärkeimmät kaikkiaan 35 eksogeenisten muuttujien arvoista ja vain osa 57 endogeenisten muuttujien arvoista.

Vierityspalkilla voidaan kuitenkin milloin hyvänsä saada esiin myös muut eksogeeniset ja endogeeniset muuttujat.

24 Taso vai prosenttimuutos?

Muuttujanimien ja muuttujanarvojen välissä on sarake, jossa ilmaistaan, onko muuttujasta näkyvillä taso ($) esim. mrd mk, tai prosenttimuutos (%) verrattuna edelliseen vuoteen.

Korjausparametrien arvot saadaan esille yläreunan riippuvalikkoa käyttäen.

25 Perusennuste

Perusennuste lasketaan tiedostossa AssTajka.txt annetuilla oletuarvoilla kuluvalle vuodelle ja seuraavalle vuodelle. Se on yleensä täsmälleen sama kuin viimeksi julkaistu TAJKA ennuste.

Perusratkaisun tulostuttua ohjelma on valmis ottamaan vastaan käyttäjän muutoksia eksogeenisten muuttujien ja korjausparametrien oletusarvoihin.

Instrumentteja voidaan valita käyttöön muuttujanimeä näpäyttämällä.

Näpäytys avaa muutosikkunan, jossa eksogeenisia muuttujia voidaan yksi kerrallaan muuttaa molempina ennustevuosina.

26 Ennusteen muuttaminen

Näpäytys palkin päässa olevaan plussaan (+) lisää ja näpäytys miinukseen (-) vähentää instrumentin arvoa yhdellä yksiköllä.

Vuosi ja muutosyksikön suuruus valitaan siirtymällä (<) ja (>) näppäimillä vasemmalle tai oikealle. Näpäytys palkkiin on 1.0 yksikön arvoinen.

Kun halutut muutokset on tehty, palataan pääikkunaan ja joko valitaan uusi instrumentti tai lasketetaan mallilla seuraukset. Uusi ennuste tulostuu näyttöön ja ilman eri toimenpiteitä aina myös leikepöydälle, josta se voidaan kopioida mihin hyvänsä Windows sovellukseen, esim. tekstinkäsittelyohjelman dokumenttiin.

Ennustetta voidaan muuttaa myös korjausparametreja käyttäen. Korjausparametria kannattaa kuitenkin käyttää varovaisesti, sillä se merkitsevät puuttumista mallin simultaanisuuteen.

27 Tulostuksen valinta

Pääruudun yläreunan riippuvalikosta voit valita kohdan 'Tulostus'.

Avautuvan ikkunan keskellä on tulostuksen oletuarvoiksi merkitty u, r,Tärkeimpien muuttujien arvot r,Käytössä olevat teoriat r,Korjausparametrien (nollasta poikkeavat arvot) u,

Näitä voit poistaa näpäyttämällä merkintäruutua tai näiden lisäksi tai tilalle voit vastaavasti valita mielesi mukaan tulostusikkunaan merkittyjä vaihtoehtoja.

Lopuksi voit valita tulostuksen joko tiedostoon ForTajka.TMP tai kirjoittimelle.

3 Ennustevaihtoehtojen laatiminen

31 AJKA 92-04 ennuste
32 AJKA 92-11 ennuste
33 AJKA 93-03 ennuste
34 AJKA 93-10 ennuste
35 AJKA 94-03 ennuste
36 AJKA 94-10 ennuste

Seuraavassa on muutamia äskettäin AJKA ennusteissa esitettyjä vaihtoehtoisia ennusteita.

31 AJKA 92-04 ennuste

Ennuste 1992poikkeamat
PERUS BUDJ VERO VUOR DEVA
Reaalinen BKT, % -1.1 +0.4 +0.5 +1.1 +0.4
Työttömyys, 1000 262 -4 -5 -11 +6
BKT-hinnat, % 3.3 -0.1 -0.2 -9.0 +2.8
Vaihtotase, mrd mk -26.8 -0.6 -0.8 +0.1 +4.2
Vienti, % -1.8 0.0 0.0 +0.9 +2.1
Tuonti, % -1.4 +0.5 +0.6 +0.7 -1.3
Yksityinen kulutus, % -0.2 +0.3 +1.2 +1.9 -1.0

Yläpuolella olevaan taulukkoon on laskettu ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset ennusteet otsakkeiden BUDJetti, VEROtus, VUORilehto ja DEVAlvaatio alle poikkeamina PERUS vaihtoehdosta. Näillä toimenpiteillä olisi vaihtelevia vaikutuksia. Ne voitaisiin ehkä karkeasti luokitella: - elvytysvaikutus; - työllistämisvaikutus; - inflaatiovaikutus ja - vaihtotasevaikutus. Toimenpiteiden valinta riippuu siitä, mitkä näistä asetetaan etualalle.

BUDJ vaihtoehdossa on oletettu,


että julkinen sektori kaikesta huolimatta elvyttää eikä säästä, eli että julkisia menoja kasvatetaan 2 prosentilla oletetusta 0.5 prosentista.


- elvytetään lamassa ja kiristetään nousussa.

VERO vaihtoehdossa elvytetään


rahoitusvaikeuksista huolimatta veronkevennyksellä, eli välittömän veron veroasteen alentamisella. alennus vastaa noin 5.5 mrd mk välittömien verojen tuoton alentumista eli noin kaksi kertaa niin suurta budjettivajetta kuin edellisen kohdan julkisten menojen lisäys.

VUOR vaihtoehdossa


on suoritettu palkkojen alennus 10 prosentilla. Tällaisen ehdotuksen on ensimmäisenä tehnyt Nokian toimitusjohtaja Simo Vuorilehto.

DEVA vaihtoehdossa on oletettu,


Taulukosta nähdään ....

BUDJ Kaksi pronsenttiyksikköä suuremman julkisen kulutuksen vaikutukset: Näin suuri julkisen sektorin taholta markkinoille kohdistuvan kynnän lisäys pienentäisi +0.4 prosenttiyksiköllä bruttokansantuotoksen supistumista ja vielä vähän enemmän tuonnin kutistumista (ostovoiman kasvun takia).

Yksityistä kulutusta tätä kautta toteutunut ostovoiman elpyminen elvyttäisi 0.3 prosenttiyksikön verran. Tämän aidon elvytyspolitiikan vaikutuksia olisi edelleen vaihtotasevajeen kasvu 0.6 mrd mk ja työttömyyden supistuminen 4000 henkilöllä.

Mutta elvytykseen eivät hallituksen rahkeet nyt riitä, vaan kilpailukykyä yritetään parantaa pienentämällä Oy Suomi Abn yleiskustannuksia eli julkista sektoria supistamalla.

VERO vaihtoehdossa,


joka siis sinänsä olisi rahoitusvaikutuksiltaan kaksinkertainen BUDJ vaihtoehtoon verrattuna, tuotannon, työllisyyden, ja vaihtotaseen suhteen elvytysvaikutus olisi vain vähän suurempi, mutta yksityisen kulutuksen elpyminen olisi edelliseen verrattuna noin nelinkertainen.

VUORilehdon ehdottama palkkojen alennus


olisi todella rämäkkää deflaatiopolitiikkaa. Se alentaisi kansalaisten ostovoimaa. Jos markkinatalous toimii ja kilpailu pelaa, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin alentaa hintoja. Mallin mukaan vähän yli 3 prosentin hintojen nousun asemesta seuraisi hintatason alentuminen lähes 6 prosentilla eli lähes 9 prosenttia alhaisempi hintataso kuin perusvaihtoehdossa.

Näin kävisi, jos markkinatalous toimisi, muuten ei saataisi tuotantoa myydyksi pienentyneen ostovoiman takia.

Suurin olisi hyöty kotimaisen tuotannon kilpailukyvylle. Sekä tuotanto kotimarkkinoille että vientiin kasvaisivat vajaalla prosentilla.

DEVAlvaation vaikutus:


Vientihintojen ja tuontihintojen 20 prosentin nousu hiukan kohentaisi markkinahintaista, mutta painaisi alas tuotantokustannushintaista bruttokansantuotosta.

Ennen kaikkea devalvaatio kasvattaisi inflaatiota. Juuri tämä devalvaatiolääkkeen haitallinen sivuvaikutus on pahin este sen käytölle.

Tästä ei kuitenkaan toimenpiteen kertaluontoisuuden vuoksi välttämättä syntyisi inflaatio-odotuksia kuten vastaavista tupokorotuksista.

Inflaatio-odotukset ovat tupokorotusten jälkitauti, jota voidaan pitää pahempana ongelmana kuin itse tautia eli kertaluontoista tupokorotusta silloin kun sillä esim vältetään suuri lakkosuma.

Luonnollisesti devalvaatio piristäisi vientiä, ekonometrisen AJKA mallini mukaan 2.0 prosenttia.

Tuonnin määrä sen sijaan supistuisi, samoin yksityinen kulutus.

Työttömyyteen devalvaation nettovaikutus olisi viennin vähäisen kasvun ja tuotantokustannushintaisen bruttokansantuotoksen supistumisen takia kielteinen.

Devalvaatiolla tavoiteltu vaihtotasevaikutus


olisi 4.2 mrd mk. Suurellakaan devalvaatiolla ei siis pystyttäisi kerta heitolla puhaltamaan pois koko vaihtotasevajetta. Mutta kansainvälisen kilpailukyvyn palauttamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin devalvaatio tai sitten deflaatio eli tuotanto- kustannusten alentaminen joko pienin askelin pitämällä palkankorotukset muiden maiden koro- tusten alapuolella tai isolla askelella eli kerta-alennuksella.

Vaihtotasevaikutus


Talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutukset vaihtotaseeseen vaihtelevat suuresti.

Tulopolitiikka on avainasemassa. Jos inflaatio ylittää kilpailijamaiden inflaation on vaikutus vaihtotaseeseen heikentävä. Mikäli inflaatio pysyy kilpailijamaiden inflaation alapuolella, vaihtotasevaikutus on vahvistava.

32 AJKA 92-11 ennuste

Ennuste 1993 poikkeamat
PERUS TUPO VERO INVE
Reaalinen BKT, % 4.0 +0.3 -0.6 +0.7
Työttömyys, 1000 257 -3 +5 -4
BKT-hinnat, % 1.5 -1.4 -0.1 +0.2
Vaihtotase, mrd mk -27.0 +0.4 +1.0 -0.7
Vienti, % 6.0 +0.3 -0.1 +0.0
Tuonti, % 4.2 -0.0 -0.9 +0.5
Yksityinen kulutus, % .6 +0.3 -1.4 +0.4

Yllä olevaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1993 ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset ennusteet otsakkeiden TUPO, VERO ja INVE alle poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.

Näillä toimenpiteillä olisi vaihtelevia vaikutuksia. Ne voitaisiin karkeasti luokitella: - elvytysvaikutus, - työllistämisvaikutus, - inflaatiovaikutus ja - vaihtotasevaikutus.

Toimenpiteiden valinta riippuu siitä, mitkä näistä asetetaan etualalle.

TUPO vaihtoehdossa on oletettu,


että tupokorotus ensi vuonna olisi perusennusteessa käytetyn 2 prosentin asemesta valtiovarainministeriön odottama 0 prosenttia.

VERO vaihtoehdossa


ennuste on laadittu käyttäen yksityisen sektorin välittömien verojen veroasteena 13.5 perusennusteessa käytetyn 12.5 asemesta. Jälkimmäinen vastaa AJKA- mallissa valtiovarainministeriön arvioimaa vastaavaa veroastetta ensi vuodelle, mutta verasteen näin voimakas aleneminen tuntuu ennusteen tekijöiden mielestä kovin suurelta.

INVE vaihtoehdossa on laskettu


ennustevaihtoehto, joka poikkeaa perusennusteesta siten, että pääomanmuodostuksen on oletetu kasvavan 1.5 prosentilla sen sijaan, että perusennusteessa sen oletetaan supistuvan tämän verran.

Taulukosta nähdään ....


TUPO Kaksi pronsenttiyksikköä pienemmän sopimuspalkkakorotuksen vaikutukset ovat muuten melko vähäiset, mutta inflaatio jäisi mallin mukaan melkein nollaan. Tuposopimuksen vaikutukset nykytilanteessa näyttävät siis varsin vähäisiltä, mutta vuodesta toiseen kertyvistä vähäisistä vaikutuksista voi kertyä katastrofaalinen kilpailukyvyn heikkeneminen.

Tulevan noususuhdanteen yhteydessä nähdään minkä suunnan tulopolitiikka saa koko lähitulevaisuutta silmällä pitäen.

VERO vaihtoehto merkitsisi


noin 5 mrd mk verokertymän kasvua perusvaihtoehtoon verrattuna.

Sen vaikutus olisi varsin voimakas: - 0.6 prosenttia pois bruttokansantuotoksesta, - 1.4 prosenttia pienempi yksityinen kulutuskysyntä, - tuntuva kasvu työttömyydessä, mutta myös - tuonnin selvä supistuminen ja vaihtotaseaseman paraneminen.

Tämä olisi ennuste, jos yksityisen sektorin veroaste putoaisi vain puolet siitä mitä valtiovarainministeriö odottaa. AJKA-ennusteen laatijat pitävät VVMn odottamaa veroasteen alenemista epätodennäköisen suurena, vaikka VVM perustelee sitä veroteknisellä näkökohdalla eli kaksien veronpalautusten osumisella vuodelle 1993.

INVE vaihtoehdossa


on lähes samansuuruiset mutta päinvastaiset vaikutukset kuin VERO vaihtoehdolla, paitsi että elvyttävä vaikutus ei ulotu yksityiseen kulutukseen vaan jää pääomanmuodostukseen.

Inflaatiovaikutus


Erityisesti ylikuumenemistilanteessa talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutukset yleiseen hintatasoon ovat tärkeitä. Inflaatio eli yleinen hintatason nousu on kansanivälisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä.

Vaihtotasevaikutus


Talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutukset vaihtotaseeseen vaihtelevat suuresti. Tulopolitiikka on avainasemassa. Jos inflaatio ylittää kilpailijamaiden inflaation on vaikutus vaihtotaseeseen heikentävä.

Mikäli inflaatio pysyy kilpailijamaiden inflaation alapuolella, vaihtotasevaikutus on vahvistava.

33 AJKA 93-03 ennuste

Ennuste 1993poikkeamat
PERUSPALKHINTVEROALEH
Reaalinen BKT, %3.1+0.4+0.4+1.6+0.3
Työttömyys, 1000420-1-1-17-50
BKT-hinnat, %0.7-2.0-2.0-1.8-0.0
Vaihtotase, mrd mk-4.1+0.6+0.6-1.1-0.3
Vienti, %9.0+0.5+0.5+0.60.0
Tuonti, %-0.8+0.1+0.1+1.4+0.3
Yksit kulutus, %-0.4+0.4+0.4+3.3+0.6
Julk sääst, md mk-18.9+1.0+8.6+2.3+0.5
Bruttoveroaste40.7+0.3+0.3-1.6-0.1

Vaihtoehtoisina ennusteina on tällä kertaa selvitetty liian suureksi paisuneen julkisen sektorin - tai itse asiassa julkinen sektori ei ole paisunut, vaan viulut maksava yksityinen sektori on supistunut - supistamista ilman irtisanomisia ja välitöntä työttömyyden lisäystä. Se on mahdollista julkisen sektorin hintaa alentamalla. Hinnan alennus taas edellyttää palkkojen alentamista, mutta vain julkisessa sektorissa.

PALK vaiheessa on oletettu,


että julkisen sektorin palkkoja alennetaan 10 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Mallissa tämä on toteutettu 2.5 suuruisella tupoprosentin alennuksella.

HINT vaihtoehdossa on


palkanalennuksesta saatu kustannussäästö siirretty julkisen sektorin hintaan, jota on alennettu 10 prosentilla edellisen vuoden tasosta. Koska verotusta ei ole muutettu, merkitsee hinnanalennus julkisen säästämisen kasvua eli lainanoton supistamista.

VERO vaiheessa on oletettu,


ALEH vaihtoehdossa on oletettu,


että 100 000 työtöntä siirtyy pysyvän työpaikan toivossa tai 'mielenterveydellisistä' syistä takaisin työelämään tekemään puolta päivää nauttien vain aikaisemmin ansaitsemaansa työttömyyskorvausta. Tässä vaihtoehdossa on lisäksi oletettu tuottavuuden pysyvän muuttumattomana.

Taulukosta nähdään ....

PALK Julkisen sektorin 10 prosentin suuruinen palkan alennus, joka mallissa on toteutettu julkisen sektorin osuutta vastaavana yleisenä 2.5 prosentin alennuksena toteutuisi hintatason alenemisen kautta nimenomaan kilpailukyvyn paranemisena.

Hinnat putoaisivat entisestään 2 prosenttia. Se kasvattaisi puolella prosentilla vientiä ja siten reaalista bruttokansantuotetta ja yksityistä kulutusta sekä lisäisi julkisen sektorin säästämistä.

HINT vaihtoehdossa


julkisen sektorin hyödykkeiden hinnanalennus muuttaisi palkoissa tapahtuneen kustannussäästön julkisen säästämisen roimaksi kasvuksi.

Tämä olisi tarpeen, jos lainanottoa halutaan vähentää tai joudutaan vähentämään...

VERO vaihtoehdossa


lainaotto pidetään ennallaan ja sensijaan vyörytetään kustannussäästö veronalennuksina kuluttajille. Tästä seuraisi voimakas kysyntäshokki yksityisessä sektorissa. Se supistaisi merkittävästi työttömyyttä, mutta lisäsi myös tuontia niin että vaihtotasevaikutus olisi negatiivinen.

Vaikka verohelpotukset on tässä suoritettu täyden 10 prosentin suuruisina, jäisi kokonaisvolyymin kasvun ansiosta sijaa myös julkisen lainanoton supistamiselle. Siihen antaisi mahdollisuuden julkisen säästämisen kasvu.

Vain tällä vaihtoehdolla olisi bruttoveroastetta supistava vaikutus.

ALEH vaihtoehdossa


kokonaistuotanto kasvaa työpanoksen kasvun takia. Tuotannon kasvusta johtuen yksityinen kulutus kasvaa selvästi ja kansantalouden ostovoiman kasvun takia tuonti kasvaa jonkin verran.

Tämä työllisyyttä parantava vaihtoehto pienentää myös hieman julkista velkaa ja alentaa hieman veroastetta perusvaihtoehtoon verrattuna.

34 AJKA 93-10 ennuste

Ennuste 1994 poikkeamat
PERUS TUPO VERO INVE
Reaalinen BKT, %4.0 +0.3 -0.6 +0.7
Työttömyys, 1000 257 -3 +5 -4
BKT-hinnat, % 1.5 -1.4 -0.1 +0.2
Vaihtotase, mrd mk -27.0 +0.4 +1.0 -0.7
Vienti, % 6.0 +0.3 -0.1 +0.0
Tuonti, % 4.2 -0.0 -0.9 +0.5
Yksityinen kulutus, % 5.6 +0.3 -1.4 +0.4

Yllä olevaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1994 ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset ennusteet otsakkeiden TUPO, VERO ja INVE alle poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.

TUPO vaihtoehdossa on oletettu,


että tupokorotus ensi vuonna olisi perusennusteessa käytetyn 2 prosentin asemesta valtiovarainministeriön odottama 0 prosenttia.

VERO vaihtoehdossa on


ennuste laadittu käyttäen yksityisen sektorin välittömien verojen veroasteena 13.5 perusennusteessa käytetyn 12.5 asemesta.

Jälkimmäinen vastaa AJKA-mallissa valtiovarainministeriön arvioimaa vastaavaa veroastetta ensi vuodelle, mutta verasteen näin voimakas aleneminen tuntuu ennusteen tekijöiden mielestä kovin suurelta.

INVE vaihtoehdossa


on laskettu ennustevaihtoehto, joka poikkeaa perusennusteesta siten, että pääomanmuodostuksen on oletetu kasvavan 1.5 prosentilla sen sijaan, että perusennusteessa sen oletetaan supistuvan tämän verran.

Taulukosta nähdään ....

TUPO Kaksi pronsenttiyksikköä pienemmän sopimuspalkkakorotuksen vaikutukset ovat muuten melko vähäiset, mutta inflaatio jäisi mallin mukaan melkein nollaan.

Tuposopimuksen vaikutukset nykytilanteessa näyttävät siis varsin vähäisiltä, mutta vuodesta toiseen kertyvistä vähäisistä vaikutuksista voi kertyä katastrofaalinen kilpailukyvyn heikkeneminen.

Tulevan noususuhdanteen yhteydessä nähdään minkä suunnan tulopolitiikka saa koko lähitulevaisuutta silmällä pitäen.

VERO vaihtoehto merkitsisi


noin 5 mrd mk verokertymän kasvua perusvaihtoehtoon verrattuna.

Sen vaikutus olisi varsin voimakas: - 0.6 prosenttia pois bruttokansantuotoksesta, - 1.4 prosenttia pienempi yksityinen kulutuskysyntä, - tuntuva kasvu työttömyydessä, mutta myös - tuonnin selvä supistuminen ja - vaihtotaseaseman paraneminen.

Tämä olisi ennuste, jos yksityisen sektorin veroaste putoaisi vain puolet siitä mitä valtiovarainministeriö odottaa. AJKA-ennusteen laatijat pitävät VVMn odottamaa veroasteen alenemista epätodennäköisen suurena, vaikka VVM perustelee sitä veroteknisellä näkökohdalla eli kaksien veronpalautusten osumisella vuodelle 1994.

INVE vaihtoehdossa


on lähes samansuuruiset mutta päinvastaiset vaikutukset kuin VERO vaihtoehdolla, paitsi että elvyttävä vaikutus ei ulotu yksityiseen kulutukseen vaan jää pääomanmuodostukseen.

35 AJKA 94-03 ennuste

Ennuste 1994 poikkeamat
PERUSJKULVLILVTÖN
Reaalinen BKT % 3.4 +1.2 +0.6 +1.2
Työttömyys, 1000 490 -8 -18 -11
BKT-hinnat, % 3.6 +0.3 +0.7 -0.4
Vaihtotase, mrd mk 18.0 -1.9 -1.2 -2.4
Vienti, % 10.8 +0.0 +0.0 +0.0
Tuonti, % 0.9 +1.3 +0.9 +1.8
Yksityinen kulutus, % -5.6 +0.7 +1.6 +3.0
Julkin sääst, mrd mk 11.3 -3.6 -5.0 -5.7
Bruttoveroaste 51.7 -0.2 -1.6 -2.0

Vaihtoehtoisina ennusteina on tällä kertaa selvitetty finanssipolitiikan pääinstrumenttien: - julkisen kulutuksen, - välillisen ja - välittömän verotuksen vaikutukset AJKA mallin mukaan.

JKUL vaihtoehdossa on oletettu, että


julkista kulutusta ei tänä vuonna supisteta lainkaan, vaan annetaan sen pysyä viimevuotisella tasolla nyt oletetun 5 prosentin supistuksen asemesta. Rahassa tämä merkitsee 6.5 mrd mk suuruista kysyntää ylläpitävää vaikutusta.

VLIL vaihtoehdossa on


välillisten verojen tuottoa alennettu 6.5 mrd mk. Käytännössä tämä merkitsisi ostovoiman siirtoa liikevaihtoveron ja valmisteverojen kautta hyödykkeiden hintojen alennukseksi (ja/tai näiden verojen maksajien eli teollisuuden ja kaupan marginaaleihin).

VTÖN vaihtoehdossa on vastaavasti


välittömien verojen tuottoa alennettu samalla 6.5 mrd mk suuruisella erällä. Tämä merkitsee alentuneiden välittömien verojen kautta tapahtuvaa suoraa ostovoiman siirtoa kuluttajille.

Taulukosta nähdään ...

JKUL Julkisen kulutuksen


pitäminen entisellä tasollaan säästämistä rasittamalla on klassinen talouspolitiikan elvytyskeino.

Sillä saadaan aikaan selvä tuotannon kasvusysäys, mutta ei suurempi kuin vastaavalla välittömien verojen alentamisella. Tämä keino on siinä mielessä köyhän miehen keino, että se kolmesta tässä esitellystä rasittaa vähiten julkista velkaa tai säästämistä.

VLIL vaihtoehto


on elinkeinoelämän kautta ohjattu elvytyssysäys. Se olisi tässä tarkastelluista tehokkain työttömyyslääkkeenä.

Se aiheuttaisi eniten inflaatiota, mutta ei sitäkään kovin paljoa. Sen vaihtotasevaikutus olisi kevein tässä esitellyistä. Bruttoveroastetta se alentaisi vähemmän kuin välittömien verojen vaihtoehto.

VTÖN vaihtoehto on


yksityisen kulutuksen kautta ohjattu elvytysruiske. Se kasvattaisi tuotantoa yhtä paljon kuin julkisen kulutuksen lisäämisvaihtoehto.

Työllisyysvaikutus olisi kahden muun tässä esitellyn keskiverto. Yksityistä kulutusta, kokonaiskysynnän tärkeintä komponenttia välittömän verotuksen alentaminen elvyttäisi eniten, kaksi kertaa niin paljon kuin välillisten verojen vaihtoehto ja neljä kertaa niin paljon kuin julkisen kulutuksen lisääminen. Mutta julkisen talouden tasapainon kannalta tämä vaihtoehto olisi epäedullisin, sillä se pienentäisi julkista säästämistä 5.7 mrd mk.

Bruttoveroastetta tämä vaihtoehto helpottaisi eniten.

Jos pyritään vähimmin uhrauksin helpottamaan työttömyystilannetta, on välillisten verojen alentaminen tehokkain keino.

Jos taas halutaan ensisijaisesti keventää verotusta, valittakoon välittömien verojen vähentäminen. Julkisen kulutuksen ylläpitämistä voidaan tuskin perustella edes sillä seikalla, että se olisi rahoitustasapainon kannalta kevein elvytyskeino.

36 AJKA 94-10 ennuste

Ennuste 1995 poikkeamat
PERUS VIEN VERO BUDJ
Reaalinen BKT, % 3.4 -0.3 -0.3 -0.3
Työttömyys, 1000 377 +2 +3 +2
BKT-hinnat, % 6.2 -0.2 -0.3 -0.2
Vaihtotase, mrd mk 1.5 -1.4 +0.8 +0.5
Vienti, % 0.8 -1.0 +0.0 +0.0
Tuonti, % 4.7 -0.3 -0.5 -0.3
Yksityinen kulutus, % 4.8 -0.1 -0.9 -0.1
Julkinen säästö, mrd mk18.9 -0.3 +2.7 +1.5

Seuraavaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1995 ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset ennusteet otsakkeiden VIEN, VERO ja BUDJ alle poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.

Koska elvytyksellä spekuloiminen on tässä vaiheessa myöhäistä, muutokset on tehty kasvua hillitsevään ja julkista sektoria supistavaan suuntaan, sillä talouspolitiikkaa joudutaan lähiaikoina reivaamaan ylikuumenemisen torjuntaan.

VIEN vaihtoehdossa


on oletettu, että OECD maiden talouskasvu olisi perusennusteessa käytetyn 3 prosentin asemesta vain 2 prosenttia.

VERO vaihtoehdossa


on ennuste laadittu käyttäen yksityisen sektorin välittömien verojen veroasteena 17.6 perusennusteessa käytetyn 17.1 asemesta.

BUDJ vaihtoehdossa


on laskettu ennustevaihtoehto, joka poikkeaa perusennusteesta siten, että julkisen kulutuksen on oletettu ensi vuonna supistuvan 3 prosentilla eli kaksinkertaisesti perusennusteessa oletettuun verraten.

Kaikilla näillä muutoksilla on sama, 0.3 prosentin suuruinen supistava vaikutus bruttokansantuotokseen. Eroja on muissa vaikutuksissa.

Taulukosta nähdään ....

VIEN Tämä kysyntää hillitsevä mahdollisuus


vaikuttaa tietenkin voimakkaimmin ulkomaantalouteen vähentämällä vientiä ja kansantalouden kasvun supistumisen kautta myös tuontia.

Nettovaikutus on vaihtotaseen kannalta kuitenkin negatiivinen.

VERO vaihtoehto merkitsisi


hieman suurempaa vaikutusta työllisyyteen, mutta positiivista vaihtotasevaikutusta, sillä sen vientivaikutus olisi nolla.

Ylikuumenemista hillitsevä vaikutus toteutuisia ennen kaikkea yksityisen kulutuksen kautta. Tämä vaihtoehto tasapainottaisi valtiontaloutta eniten.

BUDJ vaihtoehdon hillitsevä vaikutus


toteutuisi suoraan julkisen kulutuksen supistumisena, siis 1.5 prosenttia.

Vastaavasti yksityisen kulutuskysynnän kasvu supistuisi supistuvan ostovoiman kautta vain 0.1 prosenttia.

4 Ohjelman lopettaminen

Ennustevaihtoehtojen laatiminen voidaan lopettaa LOPPU painikkeella.

Asko Korpela 20160120 (20110710) o AJK home page o Tajka pages o WebMaster