Arvi Leponiemi, Suomen ensimmäinen ekonometrian oppituolin haltija  

Julkaistu Helsingin Sanomissa 20020430
 
Helsingin kauppakorkeakoulun entinen rehtori ja kansantaloustieteen, erityisesti ekonometrian, professori Arvi Leponiemi kuoli pääsiäisenä 1.4. 75 vuoden iässä. Leponiemi syntyi maanviljelijäperheeseen Pohjois-Satakunnan Jämijärvellä 18.7.1926.

Hän vaikutti 25 vuoden ajan Helsingin kauppakorkeakoulussa opettajana, tutkijana ja koulun hallinnossa. Leponiemi ei elämänsä varrella toiminut ainoastaan akateemisissa tehtävissä, vaan hänen pohjakoulutuksensa ja työkokemuksensa olivat laaja-alaiset. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon historia pääaineenaan Turun yliopistossa kolme vuotta ylioppilaaksi tulonsa jälkeen vuonna 1949 ja siirtyi tämän jälkeen Helsingin yliopistoon jatkamaan opintojaan. Ei liene kovin yleistä, että historioitsija siirtyy opiskelemaan kansantaloustiedettä ja väittelee sitten loppujen lopuksi siinä oppiaineessa ja vieläpä siihen aikaan (1966) metodisesti erittäin vaativasta aiheesta.Akateemisten harrastustensa lisäksi Arvi Leponiemi ehti olemaan Ilta-Sanomissatoimittajana vuosina 1951-55, osuuspankkijärjestön tiedotuspäällikkönä 1955-61 sekä Kyösti Haatajan säätiön tutkimustoimiston tutkijana ja johtajana 1960-luvun alkupuoliskolla.

Merkittävä vaikutus Leponiemen tieteelliselle uralle oli vierailu Pennsylvanian yliopistossa Philadelphiassa vuosina 1962-63. Siellä hän opiskeli ekonometriaa professori Lawrence R. Kleinin johdolla. Suuri innostus ekonometriaan näkyi Leponiemen rahan kysyntää käsittelevässä väitöskirjassa, jonka estimoinnit hän joutui sen ajan tapaan tekemään työläästi ”lakanoilla” ja laskukoneella. Hän tuli Helsingin kauppakorkeakouluun ensin kansantaloustieteen vt. professoriksi ja vakinaiseksi professoriksi vuonna 1969. Hän sai monta opiskelijapolvea kiinnostumaan talousteoriasta ja ekonometriasta. Yksi hänen tapansa saada nuoret opiskelijat kiinnostumaan aihepiiristä oli kytkeä heidät hänen omiin tutkimusprojekteihinsa. Tällainen tutkimus- ja koulutushanke oli mm. Suomen kansantaloutta kuvaava talouspolitiikan neljännesvuosimalli, TANELI. Leponiemi oli merkittävä kansantaloustieteen tutkijoiden kouluttaja Suomessa. Hänen aloittaessa virassaan kansantaloustieteen jatkokoulutus Suomessa oli vielä varsin kehittymätöntä. Hänen omat kokemuksensa ulkomaisesta opiskelusta saivat hänet avarakatseisesti tukemaan oppilaidensa lähtemistä ulkomaisiin yliopistoihin. Hän ei halunnut ”pakottaa” heitä jäämään Suomeen tekemään väitöskirjaa. Leponiemi vaikutti merkittävästi myös Kansantaloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman syntyyn toimimalla asiaa vuosina 1986-87 pohtineen opetusministeriön työryhmän puheenjohtajana.

Monet hänen oppilaistaan päätyivät väittelemään Yhdysvaltain ja Iso-Britannian huippuyliopistoissa. He eivät olisi menestyneet maailmalla ilman sitä pohjatyötä ja modernia koulutusta, jota Leponiemi heille antoi. Hän oli nimittäin modernin taloustieteen ”ajan hermolla” ja tajusi erittäin selvästi, mitä pohjatietoja ja koulutusta menestyminen kansainvälisen tason tohtorikoulutusohjelmassa vaati.

Professori Leponiemen olemus oli vaatimaton ja samalla arvokas, mutta ei kuitenkaan etäinen. Hänen kanssaan oli helppo keskustella myös asioista, jotka eivät välittömästi sivunneet tutkimusongelmia. Leponiemen kannustava vaikutus oppilaisiinsa oli merkittävä myös heidän myöhemmällä urallaan. 

Leponiemen merkitystä tohtoriopiskelijoiden innoittajana ja rohkaisijana osoittaa myös juhlakirja, jonka hänen entiset oppilaansa julkaisivat vuonna 1986 professorin täyttäessä 60 vuotta. Hänen juhlakirjansa ensimmäinen kirjoittaja oli silloin jo taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 1980 saanut professori Klein, mikä omalta osaltaan osoittaa professori Leponiemen nauttimaa kansainvälistä arvostusta. Kirjan muut kirjoittajat olivat kymmenen suomalaista tohtoria, joista viisi oli väitellyt ulkomailla. Leponiemen entisiä oppilaita toimii tärkeissä asemissa yliopistoissa, kansainvälisissä tehtävissä, tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa ja yrityselämässä.

Yksi merkittävä vaihe Leponiemen työuralla oli toiminta Helsingin kauppakorkeakoulun rehtorina 1981-90. Voimakkaasti laajenevassa kauppakorkeakoulussa kehitettiin silloin mm. kansainvälistä keskusta ja MBA-ohjelmaa. Rehtori Leponiemi korosti useaan otteeseen erityisesti kansainvälisen tieteellisen tason saavuttamisen tärkeyttä kauppakorkeakoulussa tehtävässä tutkimuksessa. Työssään rehtorina hän oli hallintomies, mutta säilyi pohjimmiltaan edelleenkin tutkijana. 

Leponiemen jäädessä eläkkeelle vuonna 1991 toimittajan ja tutkijan roolit kohtasivat vielä kerran. Hänet nimittäin kutsuttiin muutamaksi vuodeksi Kansantaloudellisen aikakauskirjan vastaavaksi päätoimittajaksi. 

Pekka Ilmakunnas, Mikko Puhakka ja Jouko Ylä-Liedenpohja

Kirjoittajat ovat Arvi Leponiemen oppilaita. Ilmakunnas on Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori, Puhakka Oulun yliopiston kansantalouden professori ja Ylä-Liedenpohja Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori.
 

Asko Korpela 20020502 (20020502) o o AJK kotisivu