20010406 Huhtihössöä

20010406 Jahkailu elossa...

Elämä väsymään vahvankin laittaa tuodessaan huolia polulle, auvoiset tuntehet silpuksi taittaa ohjaten harmaitten kolulle. Sisältään valoa ammentaa pitää taatust sit jossakin nurkassa, haaveitten-jatkoista tehoa itää oltaisiin salamast kurkassa. Jahkailu elossa jarruna toimii riipoen henkselit olalta, korvikkeentuntuista vasuhuns poimii sielu siin sivussa tolalta. Ystävii etsimään pakko on mennä purkamaan mieltänsä kerältä, erikseenaattelun keppi ei lennä silmäillen nurkkansa perältä. Haetaan esille lapsista mieltä valoisanvärisii väänteitä, takuulla tarttuvi onkehen sieltä ihan noit oikeita käänteitä. Rohkeesti hihkumat ilmoille heittää nuhjuilun paiskaten pakoihin, väristen helmillä arkeaan peittää tummumat tiukkoihin hakoihin.

20010406 Toinen ois tahti...

Ihmisentiellä siel monta on estet hikisenpuolista todella, tarvitaan vahvasti olennannestet etteipä päivittäin podella. Suullinen sana jos jäykästi toimii kamraatit kauaksi kulkeneet, erheittenmääristä pakosti poimii riemuilta hanat kun sulkeneet. Kaikessa pakkoisentuntua myötä liianpa aikaisin kerrassaan, nihkeellä mielellä remeltää työtä sinttei vaan uiskelee merrassaan. Toinen ois tahti jo apuna tarpeen väsyt et liepeistä heitetty, perässäkulkijat omivat karpeen edummat silmiltä peitetty. Noihin ei todella tyytyä passaa järki siin laitettu siteisiin, ainoat hetkensä nurjihin hassaa uupuen tunkkaisen piteisiin. Myöhäkin herätys tulosta tuottaa ennenkuin kellot ne kilkattaa, ansiopuoleenskin hivenen luottaa maalin et keskusta pilkottaa.

20010406 Velka on otettais...

Rahastushenki on monilla esil seilataan sillensä tulojenvesil, maksajat hattu et kourassa tyhjiä taskujaan tourassa. Hätäänsä ei mielis kellekään näyttää vaatimapuolet, ne ehdoitta täyttää, mutta jos lantit ne lopussa edistysmielisyys topussa. Velka on otettais kaveri kyllä maksun sit tullessa moiseen ei yllä, parasta pärjätä köyhänä haasteistens-sorttinen löyhänä. Tunnossa tuskaa ei tarvitse kantaa luikkaasti ohitse mennä vaan antaa, uusi on päivä taas huominen sellaisel värski ain tuominen. Kuoppien ylitse jänteväst pomppaa hatusta nyityl rytmillä komppaa, viskellen sivuhun esteitä parantain tietoisest kesteitä. Itsensäkanssa on oltava sinut väärin on mennyt jos liikoja inut, hyvää on helppoa hankkia oikein jos ohjastaa tankkia.

20010406 Joitakin markat ne...

Vilppi ei itujaan kasvata täällä puhtaita seikkoja ollahan näällä, niukilkin eväillä pärjätään tietämme sorjaksi värjätään. Kulumat kyllä ne esteitä laittaa monenkin yritteen torsoksi taittaa, sellainen vuosista kertynyt aikoinaan paremmin vertynyt. Itkut on silmistä jatkuvast poissa hitsiikö viihtyisi matalois noissa, annetaan konimme laukata elämän evästään haukata. Joitakin markat ne vääntävät kieroon persustapuolista laittavi hieroon, lompsassa lateja tukuttain vatpassi-olennan hukuttain. Pikkuista huvia löytyvi aina kun ei oo niskassa vuottamas laina, illalla pötkähtää petihin löytäen aatokset jetihin. Tällaisel miellä jos kulkea jaksaa korkoineen elämä palkinnot maksaa, eikä noit suruja ovella rauhaist vaan tuntua povella.

20010406 Välipä hällä mih...

Etevä kauppias myyntinsä taitaa ostajan verkkoonsa helposti aitaa, hanskoi ei tartte nyt ostella rahoja pramille nostella. Mies tuli tupaan, ja käsineit nippu aivan häl korkeella salossa lippu, todella hyvää ol laatua kerralla kotihin saatua. Välipä hällä mih penninsä tuhlaa useinkin turhihin yleenskin suhlaa, aikomus elää on eteenpäin huomises valoa uutta näin. Myyntimies oppinsa jostakin saanut artikkelpuolensa reimasti jaanut, yhteistä hyvää näin kerätään loppuhunkuluneit, terätään. Tarviihan elämäs rukkasii monii ehdotont silti, et valkkaillen lonii, nyt noita tarvi ei aikoihin luotetaan kestoisen taikoihin. Pienistä osasist määriä kertyy ostoisis impulsseis ihan tuot vertyy, hyöty ja huvi siin kohdissaan menetelm-puolikin johdissaan.

20010406 Jossakin huomataan...

Riimienteost ei tipankaan hyötyy kaksia kärpäsii eipä myös lyötyy, pelkkää on tyhjien korjantaa entisen elämän sorjantaa. Kaikkinen osaus valunut tyhjiin sorruttu mieluisast perkeistennyhjiin, liimailtu peitettä sallille uuvuttu lähtöisten vallille. Jossakin huomataan sumutusmieli keskellä suuta vaik mutruisi kieli, tuomionpasuuna pärähtää sävel se onttona särähtää. Toki ol tarkoitus helmiä löytää koristaa keinoilla arkisenpöytää, onni vaan tullut ei lähelle vahingoskeinoinkaan nähelle. Piirtelysorttista pistäen putkeen sammuttain tällailla tekojenkutkeen, haittaako yhdelkään tuottaisi itseensä pienest jos luottaisi. Arimmist toki ei uskaltais puhuu ei edes hivenensorttista huhuu, näinpä ei timanttei seuloilla istuntoo hörkkis vaik neuloilla.

20010406 Jotakin jokainen...

Ihmisentielle noit esteitä karttuu jos vielä vasiten sellaisii varttuu, etsittäis iloa mielelle näytetään kieltämme pielelle. Jotakin jokainen kohdallaan osaa kunhan vaan ahkerast paikassaan hosaa, riittämäntuntuja löytäilee sopivast oikeisiin töytäilee. Hiljaisest mielessään kasvua etsii ylpeänpuoltansa niukaksi metsii, naamaansa pävähän kääntäen suopeast jokaisel ääntäen. Tulokset syntyvät pikkasest hiljaa ajoittain pajut vaik tekis ne siljaa, jostakin tietämme ohjataan sietoisest harmeihin pohjataan. Arkisen ihmisen keinoilla juuri nostava vaikutus ehdoitta suuri, elämä pysyilee ruodussa kunnial mukana tuodussa. Mäkistä huikkua ilolla mennen ihan kuin lapsena joskus sit ennen, haetaan mielelle tarpeista etäällä pahimpain karpeista.

20010406 Yrittäin ymmärtää...

Vanhana vaikeaa estoisiin taipuu äkkiä huolien alle siin vaipuu, miksi en loikoilla pelkäst saa kaatuisko niskahan järin maa. Nuorempan puuhaili voimien rajois kilkettä kuulunut, ehtimäinpajois, vaikka ol useita ruualla jotkut silt toimivat muualla. Siivoiluhommatkin ottaa jo lujil eikä tuot jaksaisi puikkeilla kujil, mutta on niskahan tullut ies viikottais-tointa se pakost ties. Yrittäin ymmärtää voimainsa vähii elo kun kiertänyt ikänsä lähii, tartu siks toimehen ukko tää roskienkeskelle laiskan jää. Ei ole estettä täytistä mulla jelpparein avuiksi pakosti tulla, protestimieli vaan heräjää lausuntoi, mietteittä keräjää. Yhä on sinistä taivasta yllä toistenkin huolekkaist yhäti vyllä, raukan vaan rajoilla kuljeksin enempii aukkoja suljeksin.

20010406 Kaikki kyl järjestyy...

Joitakin juttui kun harrastaa tietoisen sellaiseen varrastaa, siitä kun löytyvi esteistä ohentaa mielekkään kesteitä. Suhteus pitäisi säilyttää menneitten etuja päilyttää, tottuen olemaan osatta ainaisit liikkeittä, hosatta. Kaikki kyl järjestyy aikanaan varmasti menemät kuntoon saa, jaksaen aatella huomista henkisen pyrinnän tuomista. Tahtoa sietäisi varjella eikä niin uhkailla arjella, onni voi ohitse vipeltää helinää henkehen ripeltää. Duunia tarpeitten määrissä elo näin pumpuliin käärissä, hitusest etäämmält etsien takaa tuolt mieleisten metsien. Palaset esille asettaa sillailla mäkeä lasettaa, ottamat virheitä niskahan pelkästi satsaten riskahan.

20010406 Tällailla jatkaen ilolla...

Jokaisel tukena toisia rauhas siin yönsä voi koisia, miettimät enemmäst huolia olemain nurjia puolia. Kaikelhan kohtansa jonossa pidetään liikettä monossa, väsymän tullessa levätään yliset vaatimat evätään. Tällailla jatkaen ilolla sentinkään pätkää ei pilolla, hyllyille hyödyt on nostettu rehdillä tavarat ostettu. Kaverit käyvät ehk kurkalla olemain jollakin nurkalla, etsien itselle myöntymii oikeitten oisioin työntymii. Rehti siis antavi aiheita vältellä huolien kaiheita, turva on toisissa lähellä aivanpa silmien nähellä. Uuttakin pitäilee maistella itsensä ehommaks taistella, valheelle selän kun osottaa hilpeys huulillaan posottaa.

Pentti Pohjola 20010406 (20010406) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu