20030912Tippatavaraa


20030929 Aamuisin kapuaa...

Illal kun telkkarii katsoo ei kehtaa
riimienparissa yleensä vehtaa
levolla oikonaan rojottaa
typerii kynästään hojottaa.

Yksi on polla, ja kokemat niukas
elämänasenne enimmin tiukas
viitsi ei ukkona pilailla
rätsäköit lähelleen hilailla.

Aamuisin kapuaa koslaltaan pystyyn
uusia utelui ajatenystyyn
mistä sais henkistä evästä
lääkkeiseks rohdoksi revästä.

Erakko-ukolla pienet on tarpeet
kunhan nuo vähisi kimpusta karpeet
riittäisi pöydässä nisua
henkisennurkassa sisua.

Tahto se tuppailee helppoja hakeen
sivuuttaa vahingoks, olemansakeen
mikä juur pitäisi kurssissa
arkisten askarein purssissa.

Kivaa täält katsella kiireistä joukkoo
että he jaksavat, mennä ja poukkoo
toimesta toisehen hypätä
sielulleen einettä nypätä.


20030929 Arvojennostoo...

Luokittaa monikin tekoinsa summan
unohtain luultavast, sävyiltä tumman
valohon raahaten jaantonsa
koristain ilolla saantonsa.

Niinhän tok pitääkin nappuloist kääntää
hitsiikö  murheisna päivittäin ääntää
tarkkaavuut soppaamme sekottaa
olkapäintakan jos lekottaa.

Arvojennostoo kun yksinään mittaa
luultavast oletteil osan siit kittaa
toimensa etäälle erennyt
särmikkäänlaatuiseks kerennyt.

Maailma muuttuu, ja navallaan pyörii
ihmiset hosussaan häärii ja hyörii
tekemäl tikusta asiaa
käpäillen muistojens rasiaa.

Kuinka ois onni se lähelle tullut
jos eivät päätelmät hassut ja hullut
älli se tullut ei mielehen
hommelit hoituivat pielehen.

Toden jos sanoo, niin nykyinen paras
eipähän olla täs luulojen varas
yksin kun ynisee nurkassa
kamut ei liiemmin kurkassa.


20030929 Elämällä paljon...

Tukkuilee jos riimeinkanssa
laimentuuhan väkist tanssa
pientä lomaa tarveilee
koht taas värssyt parveilee.

Huviahan etsii, sihtaa
arjenmössöö taakseen lihtaa
yhä uutta uskoa
huomisihin kuskoa.

Elämällä paljon vuosii
tuskin siin on liioin kuosii
annatellaan oleilla
lähtöpassit koleilla.

Runsautta jarruil pitäis
sen taas jälkeen tulost itäis
helmii kyl ei joukossa
skriivailtu täs loukossa.

Ajankuluu etsiskellen
nuivantuntuu metsiskellen
valoo jostain pilkahtaa
innostusta vilkahtaa.

Olematta ylpee yhtään
hitujakin rupee nyhtään
sekunneiksi seilaamaan
kohtapaikkaans peilaamaan.


20030929 Sekavuut myös...

Elämääns ei pitäis moittii
taantumasta yhä loittii
jaksaaksensa edetä
viisahista medetä.

Houkutuksii jokanurkal
nurinmeno aina kurkal
synninvaaran muodossa
tarpeeks jos ei suodossa.

Kuri yhä kantapäillä
tärkee luonne juuri näillä
mallinnetuil tuotteisil
näpäköillä luotteisil.

Sekavuut myös mahtuu soppaan
vailla särmää, älyoppaan
olonpöngät katoaa
ilonvuokset patoaa.

Luisuvaa voi olla mäki
etäämmäl tuos nuukast näki
kantoja ehk kaskessa
riskinottoi, laskessa.

Olinpäiväin illansuussa
painotukset jossain muussa
niinkuin tyydyn keräilys
järkiperään heräilys.


Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu