20030922Harsinsiirtoo


20030929 Edestakas mieli...

Kotikoivut pihanseudus
yhä tiukast kasvunreudus
raaskisi ei noita poistaa
vihannuutta loistaa.

Noit jos rupee kaatelemaan
syyttömiä raatelemaan
pätkimällä, halkomalla
tunnolle ehk talla.

Edestakas mieli kiertää
-myöntöaatos, - sit taas hiertää
olkohotpa tänään rauhas
syksyntuules lauhas.

Hetkest ei oo kiinni toimi
milloin sadon pinoon poimi
järkäleitä sirpaloiden
uuninruuaks, noiden.

Ongelmaistais, lahonvikaa
nurillensa että pikaa
tuost ei vielä huolta ota
kauennettu sota.

Vehreyttä tarjoo koivut
moisten suojas harmeilt toivut
anneskellaan jatkoaikaa
soreudel taikaa.


20030929 Aatteluksii pistäin...

Ikä tasaa liian kiireen
tuoden tilal rauhansiireen
mitä hullun hoppua
kukkuroittaa roppua.

Päiväthän on jonomuodos
sillämallil huomen suodos
yksi lysti osua
hikevästi hosua.

Aatteluksii pistäin putkeen
minimoiden liian kutkeen
olosuhteen ehdolla
heijaellaan kehdolla.

Silmät auki tapittaen
nuttusemme napittaen
luonnonluokse valumme
tuntenee jo halumme.

Lahdenvälke värisyttää
sisintämme tärisyttää
nurmennukka nukuttaa
kaipausta hukuttaa.

Yhä jaksaa päätä kiertää
maisemia, hengel hiertää
eväst syksynvaralle
jouduttaissa saralle.


20030929 Toisinkin vois...

Hitsink tärkeetk onnistua
lankunreunalt ponnistua
vihervälle vipaten
kuorman niskast kipaten.

Toisinkin vois monot laittaa
iitumalla reissuu taittaa
eikä hiki harmita
suurta vaivaa varmita.

Järjenjuoksuun lisää painoo
tuon vast jälkeen nesteen lainoo
mikä masuun menosssa
antopuol ei tenossa.

Punniskellen, suuntaa, toista
ehk ei etäämmälle loista
rauha mielen mallistaa
sopivuuksiin kallistaa.

Erilail, kun ihan ennen
varpahillaan osaks mennen
häiriö ei heräjä
löytyy siten veräjä.

Kohdistuvat toiveet toteen
ettei mokii joudu poteen
antain arvon ilolle
yhdeltkään ei pilolle.


20030929 Laumassa on...

Mielipiteen laineet lyövät
heikompien tietoo syövät
noinko se nyt olikin
yhteissuunnast kolikin.

Laumassa on helppo olla
kiikkeröityy yksin jolla
melanheilun varjolla
useimpia tarjolla.

Perusta jos, mitensattuu
heittämällä ilmaan hattuu
tyhjä itsest pämäjää
olonluukut rämäjää.

Aateskella ensin tarvii
väistäekseen kehnonsarvii
siinä perus, poimia
hyväksytyst toimia.

Uneluutta kaukaa kaihtain
levynpuolta äkist vaihtain
jopa soljuu soitanta
enentyväin koitanta.

Ihmisiä, ihan pelkäst
meneminen joillain helkäst
kättä käteen asettain
olonsrinnet lasettain.



Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu