20030928Järkätyttää


20030929 Olemista tulee...

Itseä kun piiskaa huomeen
sävykkyyttä silmäluomeen
tuleneepi tuossa juu
helpompata kaikki muu.

Olemista pitää säästää
ylipuhdit, padast häästää
vailla moitteensanoja
-ranttaliksi panoja.

Näkemällä, värinruskan
hämyisempiin ajankuskan
oivaltanee oikeesti
eikä tipast soikeesti.

Ajanrattail köllötellen
tyhmästikin möllötellen
hamuskellen tietoa
joka lisäis sietoa.

Onnentunne, tule tupaan
kohennusta tässä lupaan
rautalangast vääntäilen
soveltuvaks kääntäilen.

Lähes totta, toinenpuoli
eipä jyrää hautaan huoli
ilonräiske sytyttyy
kompakuopat mytyttyy.


20030929 Ettäkö on, hutisoppaa...

Tohtisipa toisin toimii
etsiskellä vireenloimii
yhteishyödyn tiimoilta
karus kylmänviimoilta.

Pelkureita kaikki sysii
arvosanaa, ei ees ysii
tuolin nurin tarjoaa
olemaa se varjoaa.

Ettäkö on, hutisoppaa
ilmast käsityksen koppaa
saattaa nappiin sattua
heitettäissä hattua.

Leikkimielel luriteltu
totisuutta kuriteltu
eväslääke enentää
sujakoiden menentää.

Rohto paras, yhteenkäynti
halmehilla siten näynti
akat ei voi torua
-laiskottelust porua.

Moitteensanat tapaistavat
äärirajoin kääntyy vavat
ilonjatkos olemme
yhteistallaint polemme.


20030929 Yliminän väistelyitä...

Syksyntuulet nurkkii pyyhkii
hölmöö moisest alkaa nyyhkii
elonratas vääntyää
muistoo meistä tuskin jää.

Annettu on osasemme
levitetty posasemme
jos ei riitä, hukutaan
rauhas moisest nukutaan.

Yliminän väistelyitä
ampumattomia pyitä
pureskellaan eväitä
tulee uusii keväitä.

Onnea on pelkkä elo
jonkunmielest täys vaik kelo
sydäntunnot raksamas
eteenpäisiin jaksamas.

Ilostuttaa yhä huomen
aukaistessa silmäluomen
ytyy vähän tähteenä
mielennöyrä lähteenä.

Pupitetaan vaikka orvost
hörpäskellen riemunkorvost
lauhtuu mielen sakeat
esis uudet lakeat.


20030929 Rehdisti ryhtyen...

Asianlaitoja pitkinhän sitä
muutenhan elämä oisiko mitä
pitävi tallustaa huomiseen
uusien juttujen luomiseen.

Yhdet ne yhtäällä, toiset taas erist
kiinni he pitävät ohjastenperist
ettei ois suruja liepeissä
onni se oikeissa kiepeissä.

Rehdisti ryhtyen jokaiseen työhön
kapineet laittaen killumaan vyöhön
pihtejä, nipsuja, renkaita
sapluunansorttisii jenkaita.

Älliä päähän ja hotua menoon
noilla ei eväillä jouduta tenoon
moikataan kamuja kunnolla
huolienhäiveit ei tunnolla.

Siinähän onnen on pakkokin potkii
elämän evääst kun ilolla hotkii
pitäen antamans sanansa
tarkkaillen, venoses vanansa.

Virheitä ei pidä taakakseen ottaa
huomisen saapuissa suunnistet sottaa
meinigin hereillä pitäen
uusia aatteita itäen.

-:-

Maailma aukesi pimeään
-tuuli humisi nurkissa
Ketään ei tullut sisään
-ihmetytti moinen
sitten puhuri paiskasi
oven jälleen kiinni

-:-

Sinuna etsisin itseäsi
-kysellen, vaikka minulta
Näetkö jotakin erikoista
-onko hyvyyteni tallella
mistä ajatus taas alkoikaan

-:-

Haaveet herättyvät
-ja jo yhdestäkin katseesta
Petollistenkin oletteitten aikaansaamina
-laittauttaen lähtökuntoon
ilman, että ovi edes aukeneisi ihmiselle

-:-

Noin vainhan sitä
-tullaan ja ollaan
Mitähän huomisissa
-asumaanko ajattelit
pyörräppä pohdintasi

-:-

Aika valvotti itseään
-luomalla määritteitä
Kuka voisikaan, enemmän
-sääntyisi taitavammin
ilmanhan, happeakaan ei olisi

-:-

Nauru oli äänekästä
-ei tuntunut tutulta
Kyselisin, kuului sanovan
-haen hyvitteitten omaajia
ja teiltäpäin näkyi valoa

-:-

Pieni mies, isot saappaat
-mitenkähän noilla joudutaan
Liikevoimaa ainakin tuplasti
-yksitoista kiloa yhteensä
harjoitus tehnee mestarin

-:-

Kuvitelmien kukkasiako
-että, ihmemaassa
Ajan ja paikan passatessa
-ylettömässä enentymisessä
ja pienimmille purtavaksi


Pentti Pohjola 20030929 (20030929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu