20031013 Suuntimia


20031013 Sileä heillä tuo...

Aina oon seuraillut, lukuista piirii
serkkuni sivuilla hulmuuvaa viirii
ilmaista iloa laaminut
järkeväperäisyyt raaminut.
Etevät ihmiset kantoi tuo julki
hyvinkin polvittain selitteet kulki
koulunsa kirkkaasti läpäisseet
ylemmät arvsanat räpäisseet.

Sileä heillä tuo, tietämänhuikku
vaikka kuin abstrakteist olisi luikku
monilla erisil kielillä
lähes silt yhteisil mielillä.
Nolottaa tietysti, oma tää tyhmyys
kaikkihin juttuihin ymppäilty kyhmyys
valoa toiset saa tarjoilla
pienemp ehk merkitys varjoilla.

Ei ole jokainen, toisens tääl malli
hirmusen laaja kun asteiltaan ralli
tiede ja taide jos yhdistyy
sivussaollenkin ryhdistyy.
Yleenskin pidellen korvia auki
mediantuutitkin antoisii lauki
käsitekommeltein pinossa
saattaa viel räpeltää vinossa.


20031013 Mikhän mua...

Serkun vaivoiks riimei heitin
toimiva on tässä keitin
päivittäistä paiskoa
osin tosin raiskoa.
Mikhän mua tähän ajaa
ukkopaha oonhan vajaa
tuonko vuoksko selitän
määrättömäst telitän.

Rinnast löytyy yhä paloo
eikä todel aatost jaloo
yhtä pötkön narua
harmaata ja karua.
On mul serkku suurenmoinen
hommelei ei osais toinen
ainkaan minun mielestä
nyhtäin riimit pielestä.

Kiitokseni mestarille
ohjelmien testarille
meikän juttui esillä
tuolla laajoil vesillä.
Nolottaa kyl vaivaintuonti
liian ahnas kasaanluonti
jota en saa stoppihin
peränaruu, koppihin.


20031013 Jälleen serkku...

Serkku laittoi mulle sivut
hälhän käsil useet vivut
neuvoi noita käyttämään
sisällöllä täyttämään.
Hetkittäisest kyllä sujui
pian stoppiin taasen ujui
erittelin huolia
raahain alla tuolia.

Jälleen serkku rupes ruoriin
meikämannen mutkii suoriin
pelasi taas tovin nuo
vaan ei kestoo pitkään suo.
Huopasin ja välil sousin
aamuvarhain koneel nousin
unenpöpös toimimaan
jospa sivuil värssyi saan.

Nyt täs auttoi sähköposti
epäonnel pappa kosti
muistamat, et haittoja
jarruil pitäis laittoja.
Tuolt kun ampas kiiruust matkaan
innostuinkin tehol jatkaan
ysiviiskö lähetin
räppäilyitä tähetin.


20031013 Ahtaassa ja pimeässä...

Fobiathan mua vaivaa
itsetunnolt pohjaa kaivaa
ylhääl alkaa huipata
sujetuissa nuipata.
Ahtaassa ja pimeässä
hallinnas ei hetkin kässä
mielikuvat vallalla
tukevuus se rallalla.

Yleisissä myöskin haitat
kunne huonuutesi laitat
pitkäjatkuis tilanteis
olemisen pilanteis.
Hyvyys kyllä kiikarissa
ukkon, poikaviikarissa
tät ei järjel oivalla
elämäs ketk loivalla.

Lähtöisiltään haitat pienii
kohoo vaan, kuin sateel sienii
ulkopiirteet hävettää
riuhtamuksii lävettää.
Ei oo hätää, sanoo järki
vainkin sihtaa moni kärki
tuskaisuusko hädästää
mielimistään etäs jää.


20031013 Varma en tuost...

Hyvätahto joskus kumoo
auttama et liikaa lumoo
osaamankin varjolla
erehteitä tarjolla.
Luulen että näin sain tyrän
keinot kun ol lähel jyrän
paik jo ennen ratkennut
tuplast ilo katkennut.

Varma en tuost vielä ole
hoituriikaan, siitä pole
mul on ratkot kohtani
samal, miinusjohtani.
Oispa pelkkää luulonpelkoo
tulematta tänään selkoo
ilmankin noit vaivoja
uppousten kaivoja.

Muistanut en jarruu painaa
vaisto vaikka antoi lainaa
hätää pöydäl virumaan
jälkeen tuota kiruumaan.
Puukotteluu uutta pelkään
itsee viimehetkeen telkään
mahdottomast kipeää
siksi raivuust lipeää.

Pentti Pohjola 20031013 (20031013) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu