20040608 Tukkeista


20040608 Paikal ollen...

Töpöpäästi vaikka toimii
riimipollee hotuun roimii
sitä teettää keinoton
olemana, meinoton.
Muutamii vaan, harraskohteit
joihin tuntee, pariinjohteit
enemmistä etäällä
sivupolul vetäällä.

Älynpuute laittaa rajat
kapeikkoas, sit vaan ajat
ollen nöyrä vähille
mitä kertyy nähille.
Paikal ollen idut puuttuu
harmaiseksi massaks muuttuu
sit kun pelkäst hämmentää
kilometrei jälkeen jää.

Lähtöpiste, oma napa
eipä viuhi kauas vapa
luki, taikka töllötti
anheetonna möllötti.
Hitsink pääsis pälkähästä
vanhan ukon roolist tästä
että aatos ravaisi
uusiin ovii avaisi.


20040608 Ylösnousu...

Vaikeus ei valli meitä
ellei toivoo luotaan heitä
aina löytyy keinoja
vahvistamaan meinoja.
Kaikki pelkää tappioita
yritpuolen rappioita
peukaloo et pyörittää
masennusta nyörittää.

Ylösnousuu kurakosta
itseinhon purakosta
-minullekin tarjoja
väistähäksein varjoja.
Opetteluu, elinaika
muuten hävii kivantaika
tuntemukset tukahtuu
ähkyiseensä pukahtuu.

Saivarteita, jos niit hakee
eipä löydy kasast lakee
riittäin lettoo leveäst
-unhos, olo keveäst.
Etsiskellään selkäranka
johan väistyy polult vanka
kavereitten keralla
nauruntyrske heralla.


20040608 Ain ei osaa...

Hoitamalla omat hommat
väistyelee tieltä kommat
neuvoksi se passailee
milloin tuntoo rassailee.
Eihän aina osaa jetist
väärinpäin jo nousee petist
alkaa kaikki. turhantaa
iloo pintaan ettei saa.

Muistamalla nöyränmielen
hallinnoissa pitäin kielen
ei tuu tielle esteitä
rynkyilemään kesteitä.
Ain ei tiedä oikeist ottaa
siinhän silloin väärist kottaa
tutumpii pois työntäen
erheisyytens myöntäen.

Lahjaks juuri kaiken saamme
tuskin tarpeeks tukee jaamme
vaaka vinoon kallistuu
pyrkykulma, vallistuu.
Otatellen hommaa järjel
saattaa nousta, kulunkärjel
pelkopuolta piiloen
taitavastkin siiloen.

Pentti Pohjola 20040608 (20040608) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu