20041211 Lienteissä

Uuteen aamuun yhä herää
kiitosmieltä tuosta
vähiänsä jälleen kerää
-pysyin irti suosta.
Masennus ois raskas kantaa
onneks iloo löytää
tsiikatessa vastarantaa
-hauskuuteenkin töytää.

Välil kyllä räpsähdellen
paineitansa purkaa
lipsumista säpsähdellen
-menettelyi surkaa.
Yksinäisyys toisinansa
rutistellen prässää
hetkes taas ei moisinansa
-järkisesti kässää.

Itse petaa, mitä eessä
nieltävä on huoli
surkeaahan silmätveessä
-ahter-alla tuoli.
Varmaan löytyy valonkaje
riittäväst kun jonoo
unehtuilee syvin vaje
-hopututtain monoo.

Elontiellä meitä monta
vajaisilla vaateil
pikkusieluu neuvotonta
-irronneitten saateil.
Älkää tulko julmettuina
moitekärrei lykkäin
kihisevil kulmettuina
-negatiivist tykkäin.

Rostempikin hakee tilaa
vähillänsä mennä
toivoin, ettei ilmaa pilaa
-kiveks kenkään ennä.
Yhteispelin solmisitein
haittaisuudet hukkuu
siltkin omin mielipitein
-raahuilisi tukkuu.

Kymmenvuotten kantajalle
taatust tullee apuu
pilvenpäältä antajalle
-nöyräyttä hapuu.
Sieltä tulleet, ilot, surut
onnen kantamoiset
piisanneina eväänmurut
-kuthan tuumais toiset?

Pentti Pohjola 20041211 (20041211) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu