20050619 Kuvanteita

Unteloksi mua luuleet
kaukaisia kumui kuuleet
se vaan nurkas norkoilee
-ohentuvaans korkoilee.
Liek ees tehnyt reiluu työtä
väsymä et peräst myötä
ei oo kiitost kiertänyt
-totuut arjest viertänyt.

Kuuntelemal, silläkorval
johan onkin pötyy sorval
mua taitaat haukkua
-sehän lusuu laukkua.
Nuo on tuttui tuntemuksii
rasvanpuute vaivaa suksii
itsetunnon alueelt
-karei löytyy julmast veelt.

Narrata jos sieluu antaa
lyijyreppuu harteil kantaa
eikä usko enempiin
-rapsakkaisiin menempiin.
Totta vaikka tolkuttaisi
rehdinovel kolkuttaisi
jossakin se tyhjätään
-läimäys, et nyhjätään.

Kun ei kerro juonijuttui
sekuleista luoksekuttui
vähemmillä vaivoilla
-ilon annin kaivoilla.
Mieli tarvii virkistystä
huomisihin tirkistystä
ettei suru sokase
-nurinpäisest tokase.

Hetkenverrat kunkin päivät
utopiat täytöt jäivät
onni, että toppasi
-suojaköydest koppasi.
Ei ois musta ruorinääreen
jämäkkyyt jot saisi sääreen
väärinpeliks menisi
-tullenmennen tenisi.

Pentti Pohjola 20050619 (20050619) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu