20080526 Murremarinaa

Kukin toimii edelteillään
hiljaisest, tai medelteillään
linjallensa pyrkien
jarrui sivuun tyrkien.
Ellei ääntä koneest lähde
aivanvalmis olontähde
pukkahutuu perälle
niuraajuudest herälle.

Ole jos ei vähää tarmoo
lievitteeksi tarvii armoo
runsaisiin ei yletä
maailmoita syletä.
Näinkin vielä jaloillansa
jyrsimysten paloillansa
huomeniinsa heräten
sitä siruns keräten.

Riittämätön toimii rajaa
vähennetyil valoil ajaa
uskomustens ulotteil
lakasteisin tulottein.
Tärkeintä nyt löytää paikka
nollammuuden kupeest vaikka
ylpeillä ei edelteil
pomottelun medelteil.

Leipää kun saa päivin suuhun
haahuisiko hössöön muuhun
osaamaton anneilta
vieras föliinkanneilta.
Ilo rupee rapisemaan
jaonvirheist napisemaan
toisil tuot on paremmin
ketkä saaneet varemmin.

Ylpeiltäisiin yhteisistä
erilaisist lyhteisistä
palain kohtiins kohittuin
uunomaisten ohittuis.
Vehreät nyt nurmet, puistot
aiemmistkin herää muistot
kun tät kaunist tarjotaan
hukkaamiimme varjotaan.


Pentti Pohjola 20080605 (20080605) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu