20091130-Ohipurkua

Joulukuulle jouset notkuin
ikäukon lyhyin potkuin
sakkauksii välttäen
yht sun toista jälttäen.
Menneet ovat otto-oivat
tinnituksist korvat soivat
hauiksetkin hukassa
peränurkkaan pukassa.

Riittävyyttä toki vuotti
antamusten arvoon luotti
sumun sekaan sukelsi
ujunta näin mukelsi.
Kuopan pohjalt kurottautui
hituliruis purottautui
värssyjään noit väänteli
notkahduksii säänteli.

Pian menneet paljot päivät
haavehiksi monet jäivät
erehteetkin ankesi
karttuu vinoon vankesi.
Oiennuttu turbulenssist
innostuttu yhä senssist
mitä hiilui haennois
tylsämysten paennois.

Himmenneitä herätteitä
käänteisesti perätteitä
mitä torvest tuppasi
innosti tai luppasi.
Läheisille lähtee kiitos
pitävä siin lukkoliitos
jaksamisen jatkolle
ei mee pesti katkolle.

Unehtuu vaik omaan nurkkaan
tyrskimättä huomeen kurkkaa
reppu lähes lutussa
virttynyttä nutussa.
Ympäril on toimekkuutta
sen sun seitsee poimekkuutta
haruksena heitteisel
liemessänsä keitteisel.

Pentti Pohjola 20091130 (20080607) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu