20121104-Asia-arvoja

 

Taakse jäänyt Pyhäinpäivä
muisteluksist aieist häivä
Valkos Emil nukahti
lopunkäki kukahti.
Siitä toki julmast aikaa
kumuna silt mieleenkaikaa
lämmin oli ihminen
todisteeksi lausun sen.

Hautuumailla välkkyi tuikkui
muistelijoil sinne huikkui
ailahteista läikettä
odotuksen väikettä.
Meille lähin Äidinmuisto
tuolta tielt ei minneen luisto
niinkuin eiles yhteistä
ilonlämmön nyhteistä.

Pakko nähdä myöskin arki
vatupassis vanhoin harki
uutta yhä tulossa
ettei jonost kulossa.
Nöyryydestä turvaköysi
jaksututtuu joka löysi
uskost tulee venyvää
oikeensuuntaan enyvää.

Kullakin siis omat muistot
hiertävät ja liukkaastluistot
elämäl on haasteensa
tukemisen taasteensa.
Arkuus ajaa yrittämään
maalinsuuntaan pyrittämään
hakemalla keinoja
niputtamaan meinoja.

Ylimmälle antovapaat
itses ehyympänä tapaat
kuljet kaikes keveemmin
mielenliepeet leveemmin.
Riittäisi vaan varjelusta
ohemmalle edest musta
joustimista jaentaan
turhuuksista paentaan.

Pentti Pohjola 20130129 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu