20121112-Jatkumissa

 

Rapistutaan vähävähält
ei voi välttyy tuolta nähält
aiempaan kun rinnastaa
nyt ei nauttii mistään jaa.
Velliseltä tuntuu olo
ojoks pitää saada polo
makuul murhe hiukkenee
pystyynnoustes tiukkenee.

Elo tuottaa näitä näyttöi
kuopille ei löydy täyttöi
silti pitää pyrkiä
haittoi eestä tyrkiä.
Paljot vuodet puristavat
säkinsuuta kuristavat
lähtemiset luhistuu
ärsy siitä tuhistuu.

Miksi jätti pinons vajaaks
yleens lähes kaiken hajaaks
nyt ei taitoo toimia
henkisestkään voimia.
Alakulon taltutteluu
hätäisyyden maltutteluu
ettei ojaan ohjailla
kertakaikest pohjailla.

Nakerretta nykyajast
irtipääsyy haitanhajast
uupuneenkin urnailla
eikä kivuist purnailla.
Hukanteille joutumatta
salakareil soutumatta
vähävirtaan valua
taannemmas ei palua.

Kukin kulkee keinoinensa
hallusolleil meinoillansa
ruukku piripinnassa
toivontäyttä rinnassa.
Peruuttuukin monest tarvii
väistelläkseen keljunsarvii
sielu ettei sumuistu
kauhu kaikes kumuistu.

Pentti Pohjola 20130129 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu