20130617-Ala'ahneena

 

Riimei tulee iloon suruun
laatu saattaa päätyy kuruun
nollastakin alemmas
tekijäl kun sattui kas.
Ulottumat rajalliset
antoeväät vajalliset
puitteissansa pysyen
änkäkohdis kysyen.

Valoo mieles toki kiittää
halmettansa hartaast niittää
ruumeniikin joukossa
uuttenääreen poukossa.
Turha varttuu fiiliksiä
ei myös harmein hiiliksiä
antaa vaiston ohjata
purren hetkin pohjata.

Ylipääsyyn totuttua
saakin haannois potuttua
jäljessäns sit valoa
entraloimas aloa.
Luulemist ei ole ohjeeks
hoksas peräst muuttui sohjeeks
siellä tiellä tallataan
askeleita mallataan.

Entisiä käyttäin avuks
niinkuin reitin ohjuuhavuks
puotteist pysyin erossa
joltiseskin terossa.
Ukkona on vähän voimii
kopukkaansa persail roimii
itselähtöist iloste
muhkuruus ja siloste.

Huolii toki oventakan
silti plarain nöyräst pakan
raihnaisuus vaik rutistaa
pussistansa putistaa.
Sanat saattaa sakkautua
reppu harteil hakkautua
kontiltans taas kululle
hitsit tokain sululle.


Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu