20140903-Keljunkarkua

 

Kipuja ei kroppaans päästäis
ylenmäärist noista säästäis
riitost nytkin tarjossa
ettei täysin varjossa.
Menemille aukeis etuu
tarvimatta kimppuun retuu
haittaisist ei hankalaa
jäisivätkin torjuntaa.

Väsymys jo sekin lisii
ohjaellen kohti pisii
ääreenkäynnist erottaa
paljot vuodet verottaa.
Öinen rauha eri tärkee
kolotukset tuota särkee
yltäis yli esteiden
niskalenkiks kesteiden.

Uutta aina ahnehtien
mieles vaikka kahnehtien
synkeyttä syrjäisi
leppeämmin nyrjäisi.
Alistujaks antumatta
elkeit tuosta kantumatta
perustuksil pysyisi
eloo eteen sysyisi.

Luulematta luuta lihaks
tarvimatta pistää vihaks
koivillensa kipuaa
itsens pystyyn vipuaa.
Suppeutuneet saanninmäärät
unohteisiin jäävät häärät
pilanneet on parasta
näyttöö kulust arasta.

Laituttaisiin liikkumahan
kohdast toiseen kiikkumahan
tallojiaan näppäisi
huojuen vaik käppäisi.
Iloakin jostain pursuu
aina ettei mallaa mursuu
nauramalkin nakertuu
liivein lusti takertuu.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu