20160612-Menopuutetta


Ukkona kun päivii vietän
mieluustihan tätä tietän
seljälläänkin ollessa
hidust hommat hollessa.
Voimat täysin kadonneina
rempseydet padonneina
äijäpahan änkkänä
tumpeloisen känkkänä.

Noita tuntoi tukoksissa
ilonvalon hukoksissa
aiempiaan muistellen
liepeist huolii puistellen.
Aiheet iloon vähentyneet
harmaansävyt nähentyneet
jaksamatta joutua
ulapoille soutua.

Paljon pitäis piristyä
vetoliinan kiristyä
summia et suontuisi
vaistonviemän juontuisi.
Raskasta on vähän mennä
bumerangist ettei lennä
uutta tuuttiin tarvisi
keroksii et varvisi.

Mitatonta menonlaatuu
lisävuosis kimppuunsaatuu
hoida niil nyt haennat
jänikseen ei paennat.
Yksilönä ilman apui
väkistehän haannois hapuu
pettymällä pyrinnöis
taaemmalle tyrinnöis.

Kiva antais kiihtyvyyttä
löytämällä viihtyvyyttä
näkyville kaivaisi
tilaa tuolle raivaisi.
On vaan tätä avutonta
kukkulalle kavutonta
sen jos sivuun siirtäisi
vähemmin ehk liirtäisi.

Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu