20170703-HUtisutia


Taistelua vaivoi vastaan
rutistelee elo lastaan
kohdalleni kannettu
nurinperää annettu.
Sietämistä tarvittaisiin
ärseää et harvittaisiin
puuttuu tuohon keinoja
oikomahan meinoja.

Romahtivat suottamukset
ilompihin luottamukset
kipuja kun kulussa
ilon ovet sulussa.
Usko joutuu prässitilaan
vaivaisena itseens hilaan
että ilta joutuisi
höyhensaaril noutuisi.

Levossa on kosku poissa
köpöttely konsti koissa
rutinoina rattaissa
jaksunpuutet kattaissa.
Odottaisi onnempia
teholtansa ponnempia
venyvyys et enenis
luikkahammin menenis.

Haittain heittyis hierojiksi
puuhanpuolen vierojiksi
persamuksil pyrkien
esteit eestä tyrkien.
Näkymät nyt täysin topis
vaikeutta laiton opis
ainoo tie on tarpoa
eikä ohi harpoa.

Tosi keljuu nyt on kulku
ilontuloist kivuilt sulku
mitattomii menetteit
kivein kelkkaan enetteit.
Urnailuihin loppuu usko
takapirun kaikes fusko
eikä etsil tulosta
hajuakaan sulosta.

Pentti Pohjola 20180702 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu