Materialistin uskontunnustus

Free counter and web stats
Totuus, hyvyys, kauneus Nämä ovat perimmäiset arvot ja ihanteet, joihin uskon. (199605)
Tässä on linkki kouluaikaan.  o Ja tässä CV o MiniCV o Uskonto

Uskonnollisia kysymyksiä olen miettinyt melko paljon 15 ja 55 ikävuoden välillä. Nyt luulen saaneeni asian itselleni selväksi. Luulen tietäväni mikä olen: Olen agnostikko, eli en tiedä mihin uskon. Tutustuttuani Karl Popperin filosofiaan, voin oikeastaan tarkentaa ja sanoa: popperilainen agnostikko. Käännekohdan tässä asiassa muodosti oleskelu Amerikassa 1973-74. Siellä valkeni, että uskonnollisuutta on enemmän kuin sataa lajia, eikä kukaan voi oikein pitää itseään muita parempana. Melkein 20 vuoden pohdiskelun jälkeen olen siis päätynyt: ei mihinkään tai ehkä lähinnä 'matouskonnon' kannalle. Madot syövät, enkä itse enää tiedosta mitään. Muille jää muisto, joka kuluu pois aikaa myöten. On kiehtovaa ajatella kuinka joidenkin ihmisten elämä tällä tavoinkin jatkuu väkevänä: Suuret taiteilijat elävät ja vaikuttavat kuolemansa jälkeen mahtavalla tavalla: Itse arvostan eniten musiikkia: Bach, Mozart, Beethoven, Sibelius Sitten on kirjallisuus: Dostojevski, Tolstoi, Shakespeare, Aleksis Kivi. Vaikka suhtaudun epäluuloisesti uskontoon, taiteeseen ja tieteeseen, näitä arvostan. Arvostan myös kristinuskon rakkauden sanomaa, vuorisaarnaa ja sen ydintä: Tee lähimmäisellesi sitä mitä toivot hänen tekevän itsellesi. Tässä onkin hengen elämäni ydin, kun vielä totean, että viimeisten 20 vuoden aikana olen suuresti nauttinut kirjallisuudesta, mutta samalla kokenut eläväni elämää muiden silmin, Dostojevskin silmät mieluisimmat kaikista... ja suurten säveltäjien korvat [1999 musiikin kuuntelu on jostakin syystä loppunut (alkanut uudelleen 2007), lukeminen ei]

Materialismissa juuri koettu (1990-luvun) lama on oikeastaan romuuttanut koko maailmankuvani: Uskon kyllä markkinatalouteen, maustettuna keynesiläisellä suolalla. Vieläkin uskon myös pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, vaikka ruotsalaisen elämänmuodon esimerkit jotenkin panevat epäilemäänkin. Uskon myös, että tekninen kehitys on se joka vetää koko junaa. Talous seuraa tekniikkaa. Ja teknisen kehityksen perustana on ihmisen kekseliäisyys, jolle ei loppua näy. En näe myöskään rajaa taloudelliselle kasvulle, sillä minulle se on tavoitteiden saavuttamista yhä pienmmin uhrauksin. Aina joku keksii paremman keinon...Mutta mitään en tunne enää talousasioista tietäväni, enkä ole niistä enää edes kovin kiinnostunut: Suu auki kuuntelen kenen hyvänsä käsityksiä niistä ja ne tuntuvat vähintään yhtä viisailta kuin omani. 

Uskon auton olleen erään ihmisen tärkeimmistä keksinnöistä. Tietokoneella, joka itselleni on merkinnyt paljon, ehkä lopulta enemmän kuin auto, on vielä pitkä matka auton saavutuksiin ihmisen vapauttamisessa materian kahleista. 

Poliittisesti olen anarkisti, mutta vanhassa venäläisessä merkityksessä: Yksilökeskeinen yhteiskuntakäsitys, ei mitään väkivaltaa: poliisin hyväksyn, armeijaa en. 'Joukossa tyhmyys tiivistyy' sopii muuten vaalilauseeksi paitsi että tunnen, ettei minulla ole kanttia sanoa ketään tyhmäksi, ei ehkä joukkoakaan, vaikkei se kaukana ole fasismin, kommunismin ja vihreiden kohdalla. Kaikkiin, jotka luulevat ymmärtävänsä ihmisten asiat paremmin kuin he itse, suhtudun epäluuloisesti. Vietnamin sota sai minut aseistakieltäytyjäksi, olen sitä vieläkin. Ihmisen tappaminen sen vuoksi että hän puhuu muuta kieltä kuin minä, ei ole oikein. Ihan äskettäin olen tullut ajatukseen, että tämä minun vimmattu kielten opiskelu on nimenomaan tällä tavoin selitettävissä: sodat johtuvat toisten ymmärtämisen puutteesta. Tätä puutetta voi yrittää torjua opiskelemalla naapurin kieltä ja ajatustapaa. 

Näillä eväillä nykyisin elelen eräänlaisena onnellisena Oskarina, inessiivinä, sisäolentona kuten eräs ystäväni sanoo. Opettajana odotan eläkettä, teen tietokoneohjelmia, luen, ja elän ansaitsemattoman onnellista perhe-elämää aviomiehenä, kahden tyttären isänä ja kahden, pian kolmen lapsenlapsen vaarina. - Näin ajattelin 1996 toukokuussa, vähän ennen kuin internet tuli ja täytti kaiken tyhjän. 

Syksystä 1996 lähtien olen muuttunut täydelliseksi internet olioksi. Tunnen internetin kautta todellista yhteisyyttä koko ihmiskunnan kanssa ja internet antaa mielestäni rajattomat mahdollisuudet luovaan toimintaan

Eläkkeelle 19990801: Joka aamu on sunnuntai! o Kuusi lastenlasta

Eläkeläisenä olen vielä ottanut elämälleni kokonaan uuden suunnan sen jälkeen kun tutustuin filosofiaan, ja vielä aivan erityisesti L.E. Balashovin filosofiseen maailmankuvaan. Olen muokannut hänen tekstejään nettimuotoon ja 2009 suomentanut ja kustantanut ilmaisjakeluun ystävilleni hänen mielestäni tärkeimmän teoksensa Käytännön filosofia. Kirjan valmistuttua olen käynyt 20 vuoden tauon jälkeen Moskovassa ja nauttinut kirjan tekijän vieraanvaraisuudesta. Suomennostyöstä ja matkasta kokemani nautinto vastaa loistavasti etelänmatkaa. Kustannukset kaikesta tästä ovat samaa luokkaa kuin etelän matkan kustannukset. Balashovin tekstien parissa luulen viettäväni koko loppuelämäni. Tunnen ne omikseni. Vuoden 2011 lopulla toivotin tervetulleeksi Jehovan todistajien edustajan. Siitä alkoi viikottainen puolentoista vuoden pituinen tutkiskelu. Minusta ei tullut todistajaa, mutta suuresti kunnioitan monia heidän periaatteitaan ja edelleen luen heidän kuukausitiedotteensa. Lukemisessa olen kokonaan siirtynyt sähkökirjoihin: halvempia, muistiinpanpanot, sanakirja.

Asko Korpela 200150403 (960929) o askokorpela@gmail.com o AJK kotisivu o English o Italiano o Magyarul o po-russki

19981230-400 o 19991029-725 o 20010207-1407 o 20090101-482