Korpela Asko 
06 Mielenterveys käsitteenä

Oikein täytyy tässä toistaa 'alustava mielenterveyden määritelmä:
Mieleltään terve ihminen on sellainen ja vain sellainen ihminen joka
  1. kokee itsensä arvokkaaksi ja jonka elämällä on merkitystä hänelle itselleen ja muille ihmisille;
  2. saa psyykistä ja fyysistä tyydytystä työstään ja ihmissuhteistaan;
  3. osaa sopeutua elämän oloihin, ratkaista esiin nousevia ongelmia ja olla sopivassa määrin sekä itsenäinen että riippuvainen; ja 
  4. jonka suhtautuminen elämään ja maailmaan iän karttuessa muuttuu ikää vastaavalla tavalla. (89)
Melkein järkyttyneenä luin tämän määritelmän todeten, että siinä asetetut mielenterveyden tunnusmerkit eivät omalta kohdaltani ole kunnossa. Tähän saakka olen pitänyt itseäni suurin piirtein terveenä sekä fyysisesti että psyykisesti ihan tiettyjä hallinnassa olevia oireita lukuunottamatta. Toisaalta Ketonenkin tuntuu suhtautuvan varauksellisesti tähän määritelmään. Onko se ehkä liian ankara? Tai miten paljon on riittävästi kussakin näissä alakohdissa? Eli onko arvokkuudella, fyysisellä ja psyykisellä tyydytyksellä, sopeutumisella jne, aste-eroja? Nämä ominaisuudet eivät oikein tunnu sellaisilta, jotka joko ovat tai eivät ole eli saavat vain joko arvon nolla tai yksi. Miten Ketonen seuraavassa tarkentaa...?

Määritelmän pätevyys 

Pahalta näyttää, kaksi luokkaa: joko olet terve tai et, raihnaisuuden asteita ei tunneta! - Jaha, hän tarkastelee asiaa sen mukaan voidaanko verifioida vai ei. Sekin on tietysti tärkeä näkökohta. Ja sitten tämä määritelmien muuttuminen ajan mittaan. - Hämmästyttävää, Ketonen ei kiinnitä lainkaan huomiota aste-erojen mahdollisuuteen! Mielestäni puute. 

Reaalimääritelmän vajavuus 

Ketonen esittää jokaisesta mielenterveyden alustavan määritelmän kohdasta huomautuksen, jonka perusteella hän arvioi määritelmän taustaa. Tuntuu, että ehkä muitakin huomautuksia voitaisiin esittää ja tultaisiin muunlaisiin ajatuksiin määritelmän taustasta. Itse en kylläkään osaa sillä tavoin ryhtyä 'viisastelemaan', että pystyisin Ketosen johtopäätöksiä kumoamaan tai kyseenalaistamaan tai esittämään jotakin muuta tilalle. 

Onkohan tarpeen tämä ruotsalainen esimerkki armomurhasta määritelmän selventämiseksi, ehkä on. Ääritapausten tarkastelu tuntuu kyllä selventävän käsitteitä, vaikkeivät ääritapaukset jokapäiväisessä elämässä esiin tulekaan. Sen sijaan se, että eri tilanteissa tarvitaan erilaista mielenterveyttä tuntuu hyvältä ajatukselta. 
 

Mielenterveys lajiominaisuuden osana

Ketonen käyttää jatkuvasti käsitettä 'reaalimääritelmä'. Mitähän se tarkoittaa? Voisiko joku selventää? Onko reaalimääritelmä alustavan vastakohta tai 'parempi laitos'? 

No, sitä minäkin, ettei mielenterveys ole erityinen vain joillekin lajeille kuuluva ominaisuus. Heh, hulluja voi olla ihmisissä niinkuin lehmissäkin, varmaan muissakin. Voisiko mato olla hullu? Tai kala? 

"Laajamittainen sairastaminen voi myös saada aikaan tarpeelliseksi osoittautuvan elintapojen muutoksen." - Tämäköhän on tarpeen AIDSin nujertamiseksi? 

Kuulostaa todellisen filosofin oivallukselta: "Jos laji on evolution tietä tullut sellaiseksi, että sen yksilöt ... olisivat kaikki samalla tavoin ... sairaita, niin tätä sairautta ei voisi lajin kannalta pitää sairautena. Se olisi eräs lajin erityinen ominaisuus." Varmaan on näin: jos vain yhdellä tai muutamalla kampelalla olisivat silmät samalla puolella päätä, sitä pidettäisiin sairautena, mutta nyt kun kaikilla on, se on kampelan ominaisuus, ei sairaus! - Sarvikuonoja sietää varoa!

Sisäinen vapaus mielenterveytenä 

Medard Bossin mielenterveyden määritelmä tuntuu 'kesymmältä' kuin alussa esitetty alustava määritelmä. Vaikka ei sitä ehkä sen kummemmin ole. Tälläkin 'suhteessa keskiarvoon' -määritelmällä jossakin on terveen ja sairaan raja. Se suorastaan takaa, että olipa absoluuttinen tilanne mikä hyvänsä, aina on esim 5 prosenttia sairaita samalla tavoin kuin suhteellinen arvostelu takaa että aina hylätään tietty joukko ylioppilaskirjoituksissa, olivatpa miten eteviä hyvänsä.

Tuntuu tärkeältä: "Mitä edellä sanottiin lajin ominaisuuksien tarpeellisuudesta lajille, sovelletaan nyt yksityisiin ihmisiin.' Mitenkä muuten voitaisiinkaan yksilön tilannetta tarkastella kuin verrattuna muihin, siis lajiin. Puhe on myös 'olennaisista ominaisuuksista', ne ovat ihmislajin kannalta tärkeitä ja niille ihminen 'itsekin sisimmässään antaa arvoa'. - Taustalla tietyt normit, käsitys ihmisestä. 

Jaha, Ketonen katsookin tämän Bossin määritelmän paremmaksi (s 103) kuin alustavan, joka jakaa ihmiset terveisiin ja ei-terveisiin. Kyllä minusta alustavan määritelmän mukaan asteikko löytyy, kun kerran siinä luetelluilla ominaisuuksilla on muukin asteikko kuin nolla ja yksi. - Ketonen on sotkeutunut lillukanvarsiin tai tarpoo nyt itse aikaansaamallaan suolla. 

Ketonen sanoo: "Tarkasteltu määritelmä (Boss), joka ei pohjaudu niinkään siihen mitä ihminen tekee vaan siihen mitä hän voi  tai voisi tehdä, on olennaisesti yleisempi kuin aiemmin tarkasteltu alustava määritelmä. - Minä en ole vakuuttunut. Sitä paitsi, mitä tarkoittaa 'olennaisesti yleisempi'? Eikö sen pitäisi olla 'olennaisesti parempi'? 'pätevämpi'? Onko 'yleisempi' myös 'pätevämpi'?

Ymmärtämisen yhteisyys 

Hurraa! Ketonen esittää vielä lisää määritelmiä, ehkä pelastaa nahkansa? Siis kolmas määritelmä, 'jos lähdetään yleisestä sairauden käsitteestä'. 

"Sairaana oleminen merkitsee osittaista tai täydellistä kykenemättömyyttä pitää huolta siistä osasta, joka yksilölle ihmisenä tai kansalaisena  niin omassa kuin yhteisessä elämässä kuuluu."

Jokohan nyt tärppäsi? Kuulostaa hyvältä eikä pelota senkään vertaa kuin Bossin määritelmä. Ketonen vielä täsmentää, että 

'mielenterveyden puuttuminen olisi vastaavasti jäämistä osittain tai kokonaan ihmisten keskinäisen ymmärtämisen yhteisyyden ulkopuolelle, vieläpä niin että asianomainen ei ymmärrä myöskään itseään' 

Hertsileijjaa! sanoi Anna, varmaan tarkoittaa samaa kuin Heureka! Ehkä otammekin Annan sanan 'makean paikan' merkiksi! Tässä on mielestäni sellainen. Ja sehän menee Ketosen piikkiin! Hän se täsmentää yleisemmästä sairauden määritelmästä tämän mielen sairauden määritelmän ja luonnehtii sitten sen mukaan mielenterveyden: 

"Ihminen katsotaan ympäristössään mieleltään terveeksi, jos hän saa ympäristönsä vakuuttuneeksi terveydestään." - Hertsileijaa!

Siinähän se tuli. Pakko hyväksyä. Lähentelee kyllä Wittgensteinin viisautta, oliko se lause 7: Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava! - vai miten se oli, Jessi? Eikä kun sehän onkin Seppo Kauppisen - vahinko, ettei ole mukana, vaan opiskelee logiikkaa - esseen viimeinen lause.

Vielä esittelee Ketonen todellisen 'höyrymääritelmän', jonka mukaan

"mielisairas on on henkilö, jota ei voi ymmärtää"  - Hertsileijaa! 

Tähän mielestäni upean määritelmään Ketonen liittää omansa. - Tuliko jo liikaa makean paikan sanoja? - Nyt kuitenkin edettiin niin pitkälle, että pääsen arvelematta antamaan itselleni terveen paperit.

Yhteisön mielenterveys 

Se mitä on sanottu yksilöstä pätee myös yhteisön mielenterveyteen. [Vaikkakin aivan ilmeisesti pätee myös sanonta: "Joukossa tyhmyys tiivistyy." Epäilemättä myös 'hulluus' eli mielenterveyden puute. ] 'On kuitenkin tärkeitä eroavuuksia' toteaa Ketonen ryhtymättä kuitenkaan luettelemaan niitä. En minäkään, sen kutenkin totean, ettei esim taloudellisten muuttujien välisissä riippuvuuksissa eli taloudellisessa käyttäytymisessä joukon, esim kansantalouden käyttäytyminen ole ilman muuta yksilön käyttäytymisten summa. Kuuluisa on säästämisparadoksi
jos kaikki päättävät säästää enemmän, joudutaan tilanteeseen, jossa kaikki yhdessä säästävät vähemmän, sillä säästäminen merkitsee kulutuskysynnän pienentymistä ja kysynnän pienentyminen, tuotannon pienentymistä, tuotannon pienentyminen tulonmuodostuksen pienentymistä ja pienemmistä tuloista pystytään säästämään vähemmän.
Varmaan samanlaisia yksilön ja yhteisön  käyttäytymisen paradokseja on muitakin. Filosofian perustusta varmaan horjuttaa tunnettu Akilleen ja kilpikonnan juoksukilpailuparadoksi. 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20010301 (20010301) o o AJK kotisivu o AjkFilo