Lehtovaara Anna 
08 Sairaus, taakka ja mahdollisuus

Ihmisen pitkä biologinen ja kulttuurillinen historia on mahdollisuus ja samalla rajoite. Kun pieni lapsi syntyy tähän maailmaan, sillä tuntuu olevan rajattomat mahdollisuudet toteuttaa itseään. Kuitenkin lapsen taakkana tai mahdollisuutena on hänen oma biologinen menneisyys esivanhempiensa kautta. Myös se yhteisö, johon lapsi syntyy rajoittaa tai mahdollistaa lapsen omia valintoja tulevaisuudestaan. Ja lopulta aika - päivä päivältä tekee omia karsintojaan ihmisen puolesta. 

Kulttuurin kuorma

Mielestäni nuorten kuuluukin kapinoida vanhempiensa arvoja ja ohjeita vastaan. Sitenhän arvot vasta koetellaan sukupolvi kerrallaan. Jos ne ovat kestäviä arvoja tässäkin ajassa, ne säilyvät myöskin kapinoinnin jälkeen ja nuoret omaksuvat ne. Ja itse asiassa miten muuten nuoret voisivat itsenäistyä, riuhtaista itsensä irti vanhemmistaan, ellei edes jossain määrin kapinoimalla? 

Yksilön vahvuus

Mielenkiintoista huomata, että sijaisuuden luovuttaja onkin itse se, joka on riippuvainen sijaisuuden hoitajasta. Ylivaativat vanhemmat on jonkinlainen esimerkki tästä riippuvuussuhteesta. He tekevät lapsistaan omien haaveittensa toteuttajia; lapset harrastavat "vanhempien harrastuksia", toteuttavat heidän unelmia, tai ehkä paikkaavat niitä riittämättömyyden tunteita, joita itse eivät pystyneet täyttämään omiin vanhempiinsa nähden. Siinäpä sitä nuoren kapinaa sitten tarvitaankin, että on kyllin vahva sanomaan irti vanhempiensa sälyttämän sijaisuuden hoidon. 
 
  

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Anna Lehtovaara ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010315 (20010315) o o AJK kotisivu o AjkFilo