Korpela Asko 
Mitä opin Ketoselta?

Täytyy todeta, että suurin toivein alkanut perehtyminen Ketosen kirjan sisältöön kuivui lopussa pahasti kokoon. Luvut 1-6 ovat erittäin mielenkiintoisia, mutta 7-10 ovat pettymys. 

Joka tapauksessa kirja antaa perspektiiviä nimensä mukaiseen asiaan eli ihmisenä olemiseen. Kirja on minun makuni mukaan otsikoitu ja otsikot muodostavat yhteenvedon otsikon alla esitetystä asiasta.

Pohditaan kysymystä perimän ja opitun suhteesta persoonallisuuden rakenteessa. Voisikohan sanoa, että tässä on vastakkain aikaisempien sukupolvien kerrostumat ja oman sukupolven kerrostuma ihmisessä? Aikaisemmin opitun osuus on suurempi, oliko jossakin suorastaan prosenttiosuudet mainittu 70-30?

Ihmiskuvaa määritellään tietyin attribuutein. Kuitenkin materian ja hengen vastakkainasettelu sivuutetaan vähäisellä huomiolla verrattuna tämän kahtiajaon tarkastelun laajuuteen yleisesti filosofiassa. Se on jatkunut suurten kreikkalaisten filosofien ajasta tähän päivään saakka. Onkohan oikein todeta, että filosofian jakautuminen rationalismiin ja empirismiin, menetelmien jako deduktiivisiin ja induktiivisiin ovat tämän vastakkainasettelun seurauksia. Vastakkainasettelussa ei käsittääkseni ole kysymys joko-tai vaan sekä-että asiasta. Oman pippurinsa ihmiskuvan tarkastelulle antaa Lauri Rauhala HS mielipidekirjoituksessa, jossa 'vastakkain' asetetaan ihmiskuva ja ihmiskäsitys: edellinen ehkä kuvattavissa kaleidoskooppiseksi, milloin minkäkin näköiseksi. Ihmiskäsitys sen sijaan on luonteeltaan pysyvä, rakentuu aikaa myöten. 

Teknisen kulttuurin Ketonen kuvaa hyvin selväpiirteisesti ja saa sen näyttämään mielestäni suorastaan vastenmieliseltä. Yhteiskunnasta tulee koneisto ja ihmisestä koneen osa. Vastakohdaksi Ketonen asettaa elämän laadun. Hän ei kuitenkaan voi kääntää pyörää taaksepäin eikä päädy suositukseen, että palattaisiin tuohikulttuuriin. Tämähän olisi väistämätön tie jos teknistä kehitystä alettaisiin kelata takaisin päin paremman elämän toivossa. Lopulta hän päätyy kahdenlaiseen tulevaisuuden toivoon: 

  • "Voimme toivoa, että teknisen kulttuurin ulkoisten edellytysten heiketessä - mikä näyttää väistämättömältä - pystymme säilyttämään ja edelleen käyttämään hyväksemme olennaisia osia nykyisestä viisaudestamme." - Ja tässä Ketonen todellakin ottaa mallia Kalevalan ja Kantelettaren runoissa esiintyvät ihmiskuvat
  • Meillä on avoinna mahdollisuus luoda nykyistä enemmän omaehtoiseen ja omvavastuiseen olemiseen pohjautuva kulttuuri, jossa elämä on sen itsensä takia, ei sen takia mitä yksittäiseille ihmisille muualta käsin jaetaan. - Aika selvä kannanotto ns pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan!
Humanistinen elämänasenne on lopulta se ihanne, jota kohti meidän on Ketosen mukaan ponnisteltava. Sellaiseen Ketosen mielestä sisältyy 'ajaton arvosisällys'. Humanistinen elämänasenne kelpaa Ketosen mielestä sekä humanistisen harrastuksen perimmäinen motiivi että sen eettinen tavoite. 

Ketonen esittelee humanistisen elämänasenteen historian hellenismin antamasta siemenestä renesanssin kasvattamaan kukoistukseen. 

  • "Näyttää siltä, että ihminen voi olla olemassa tietoisena järjellisenä olentona vain, jos hänen titetoisuutensa maailmassa vallitsee järjestys, johon sisältyy tyydyttävät vastaukset häntä itseänsä ja hänen elämäänsä koskeviin perustaviin kysymyksiin. 
  • Tällainen järjestys syntyy, jos tietoisuutta hallitsee jokin periaate, symboli tai olento, jonka ympärille ajatukset voivat keskittyä mielekkääksi kokonaisuudeksi." (56)
  • Ihmisen ja kansalaisen velvollisuus edistää ihmisen hyvää on humanismista riippumaton perustava yhteiselämän velvoitus. Se on ilmaistu kansojen vanhassa perinteessä ja vanhoissa uskonnoissa ja siis ollut olemassa kauan ennen kuin humanismin nimellä tunnettu liike syntyi Euroopassa." (69) 
Kausaalisen ennustamisen kaavio, tarvitaan:
  • alkuehdot, jotka kuvaavat alkutilanteen
  • hyvin perusteltu teoria, joka kuvaa tapahtumien lait
  • lopputilanne, jossa ennustettava asia esiintyy


Tulevaisuuden ennakoinnin kaavio:

  • Kuvaus nykyisyydestä eli tilanne ajankohtana T0
  • Kehitysprosessia kuvaavat lait 
  • Tulevaisuus ajankohtana T kuvattuna tekijöin, joiksi T0 arvioidaan kehitysprosessissa muuttuvan. 


Mieleltään terve ihminen on sellainen ja vain sellainen ihminen joka

  • kokee itsensä arvokkaaksi ja jonka elämällä on merkitystä hänelle itselleen ja muille ihmisille;
  • saa psyykistä ja fyysistä tyydytystä työstään ja ihmissuhteistaan;
  • osaa sopeutua elämän oloihin, ratkaista esiin nousevia ongelmia ja olla sopivassa määrin sekä itsenäinen että riippuvainen; ja 
  • jonka suhtautuminen elämään ja maailmaan iän karttuessa muuttuu ikää vastaavalla tavalla. (89)
Medard Boss 1979 
  • "Terve ihminen on yhteisössö elävä ihminen, jolla on vapaassa käytössä kaikki mahdollisuutensa olla suhteessa siihen mitä ihminen voi elämässään kohdata, edellyttäen, että hänen synnynnäiset mahdollisuutensa eivät ole lukumääränsä tai laatunsa puolesta liiaksi keskiarvon alapuolella."
.

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20010313 (20010313) o o AJK kotisivu o AjkFilo