Korpela Asko 
Perususkomuksen perustelu

1 Avartuva tietoisuuden maailma 

Menhiirien esittely tuntui aluksi kovin kaukaa haetulta lähtökohdalta filosofia-asiassa. Ehkä odotin jutun lähtevän liikkeelle kreikkalaisista suurista auktoriteeteista. Mutta pian kävi ilmi, mihin tekijä tähtää: hengen voiman osoitukseen materian suhteen. Sen oivaltaa kertomuksen sisällöstä jo ennenkuin Ketonen sen seuraavassa sanoo. o [ Megaliitit ] o [ Menhir ] o [ Archaeo ]

Pitkien kivien viesti 

"Ne epäilemättä viittaavat kuriin ja järjestykseen. Mutta se tuskin on voinut olla kokonaan pakotettua. Niillä on ... täytynyt olla tärkeä ja syvällinen merkitys rakentajilleen..." Näiden muistomerkkien olemassa olosta ja levinneisyydestä Ketonen tekee aikamoisia päätelmiä siitä millainen ihminen jo silloin tuhansia vuosia sitten oli, kun ne rakennettiin. Niissä ovat hänen mukaansa jo nykyajan uskonnot, ideologiat ja muut maailman hahmottamisen tavat jäsentyneet esiin. Mutta on nyös tapahtunut ajatustavoissa ja tietoisuudessa muutosta. Ihminen on noussut ympäristöstään oman maailmankuvansa varassa eläväksi olennoksi. [ Maailmankuva ]

En ole ennen tullut ajatelleeksi, mutta tuntuu, että näinkin on: "Minuudessa on jotakin ehdotonta, ikäänkuin ylhäältä käsin annettua...." Hänen omat ratkaisunsa tulevat hänen jumalikseen, ne sitovat ja velvoittavat, hän ei ole niiden edessä enää vapaa. [ Freedom ]
 
 

Perususkomuksen vahvuus

Tässä puhutaan ihmisen uskollisuudesta perusluonteelleen. Emme ole vapaita, vaan olemme itsemme orjia. "Minuus muodostaa vankilan. ... Jokaisella ihmisellä on kiinteät taustakuvionsa." (s. 17) Ketosen mukaan ihmisellä on myös vahva viettymys kuuliaisuuteen ja esikuvien seuraamiseen ja valmius luovuttaa vastuu johtajille ja johtoryhmälle. 

Uusia aatteita tai perustavia tieteellisiä käsityksiä luomaan pystyvä ihminen näytää olevan poikkeus ihmisten joukossa. Luovuus ei ole lajityypillinen ominaisuus, se on vain eräs mahdollisuus.
 

Viettynys valtaan 

Yhtä hyvin kuin kuuliaisuuteen, on ihmisellä myös viettymys valtaan ja hallitsemiseen. Valtaan liittyy vastuu. Kun ihminen luovuttaa osan minuudestaan vallankäyttäjälle, hän odottaa että luovutuksen vastaanottaja toimii 'oikein'. Valta ja väkivalta. Valta teknistää ihmissuhteita, vallan ja yksilön suhteet etualalle, yksilöiden välisiä pyritään heikentämään.
 

Noitavainojen esimerkki 

Esimerkki siitä miten ideologia käyttää valtaa ulkoisten muotojensa puolustamiseen. Vastuu pahasta pois ihmisiltä. Noituus ja noita vastuussa pahasta. Noitien tutkijat, inkvisiittorit, eivät huomanneet, että noitien hävittäminen ei vähentänyt pulmallisia sairauksia, riitoja ja onnettomuuksia. 
 

Erilaisuuden sietäminen 

Ehkä eurooppalaisen ihmisen minuus on periaatteessa epävarma, yhteydessä taisteluihin ja hävitykseen. Onko Ranskan, Saksan ja Englannin nykyinen yhteistyö entisen kilpailun, kahakoinnin, sodan asemesta merkki eurooppalaisen ihmisen muuttumisesta? Ihmiset ovat ehkä oppineet sietämään erilaista minuutta pelkäämättä yksilöllisen laatunsa menettämistä. 
 

2 Ihmiskuva 

Ilmaisee mitä elämän ja kuoleman kysymyksissä on keskeisintä. 
  • heijastaa asenteitamme ja ennakkokäsityksiämme 
  • ohjaa ja selittää suhtautumistamme omaan itseemme ja muihin 
  • kuvat erilaisia, välineistä riippuen 
  • elämänyhteyksistä riippuen 
  • ideologia värittää ihmiskuvaa 
  • käsitys siitä millaisista osista ihminen muodostuu 
  • kaksi perusosaa: sielu ja ruumis 
  • materialismi 
  • käsitys sielusta erillisenä, ikuisesti samana pysyvänä oliona 
  • taipumus pitää omaa ihmiskuvaa ainoana oikeana 
Loppu tästä kirjasta omistettu ihmiskuvalle.
Ihmiskuvasta myös Rauhala 
 
 

3 Elintasosta elämänlaatuun 

Kaksi ihmiskuvaa
Tekninen kulttuuri
Yksilölliset odotukset
Elämisen aitous
Tulevaisuuden toivo
  
4 Humanistinen elämänasenne
Renessanssin ajan näkemys
Ihmisen henkisyys
Keskustelu antiikin aikana
Ihmisen jakaminen intressien kesken
Teknistyminen
Kehityksen ristiriita
Yleisiä huomioita
  
 

Asko Korpela 20010213 (20010213) o o AJK kotisivu