Penttinen Jessika 
01 Mykäksi Thompsonista

Tällä kertaa jäin hieman mykäksi. Luin tämän kappaleen jo ylioppilaskirjoituksiin, ja se oli jo sitäkin ennen minulle tuttua asiaa, josta on nyt vaikea keksiä mitään repäisevää sanottavaa. 

Idealismista ja materialismista

Kysymys taiteen olemassaolosta -onko se kasa valmistusmateriaalia vai jotain ideaalista- toi kyllä uuden ja mielenkiintoisen näkökulman idealismin ja materialismin ongelmaan. En ole ennen ymmärtänyt, miten idealismia voidaan perustella. Mitä järkeä on Hegelin väittää, että todellisuus on järkeä. Mutta taide todellakin on ensisijaisesti ideaalista. Musiikista tekee musiikkia se tietty harmonia äänten ja säkeiden välillä, olkoonkin että tämä harmonia voi olla hyvinkin atonaalista ja irrationaalista. Mielenkiintoinen kysymys onkin -ja varmasti askarruttanut monia ajattelijoita- olisiko musiikkia olemassa ilman tiedostajaa. Semioottisesta näkökulmasta ajateltuna merkki tarvitsee aina tulkitsijan, ja taide on juuri tällainen tulkinannvarainen merkki. Probleemaa voi hyvin valaista esimerkillä muinaisista kielistä tai hieroglyfeistä, joiden tulkinta on ollut tietyssä historian vaiheessa koko ihmiskunnalle mahdotonta. Onko hieroglyfien merkitys ollut olemassa tässä välissä, vai ovatko tutkijat keksineet tämän merkityksen uudestaan? Popperin maailmojen valossa voitaisiin siis kysyä, onko kolmas maailma olemassa, jos ensimmäinen ja toinen tuhoutuvat? Ja koska kaikki liittyy filosofiassa kaikkeen, nominalismin ja käsiterealismin välinen kiista nousee tässäkin esiin. Voiko idealisti olla nominalisti? 

Tiedon lajeista

Yhdessä asiassa olen oppinut filosofian historiaa erilailla kuin Thompson. Tämä mennee tosin jaarittelun puolelle. Hume ei tehnyt eroa analyyttisen ja synteettisen tiedon välillä. Sen teki vasta Kant. Hume kyllä erotti toisistaan järjen totuudet ja empiiriset totuudet, joista edelliset eivät voi olla toisin (2+2=4) mutta jälkimmäiset periaatteessa voivat (kaksi ja kaksi omenaa pöydällä ei välttämättä ole neljä omenaa). Kausalitetti perustui tämän erottelun valossa vain tottumukseen, koska se ei vastannut kumpaankaan määritelmään. Koska se voi periaatteessa olla toisin, se ei ole järjen totuus, mutta sitä on mahdoton havaita, se ei ole myöskään empiirinen fakta. Ero tässä Kantin synteettiseen ja analyyttiseen tietoon on ilmeinen. Ensinnäkin Kantin erottelu koskee propositioita eli lauseita. Analyyttinen lause itsessään sisältää jo antamansa tiedon, eli se ei kerrokkaan mitään uutta (Pallo on pyöreä. Pyöreys sisältyy jo pallo-sanaan.) mutta syntettinen sen sijaan kertoo. (Jessi on hörhö. Hörhöys ei välttämättä ole ilmiselvä jessiyden ominaisuus.) Kausaliteetti ja matematiikka ovatkin Kantin mukaan synteettistä tietoa! 

Syistä

Kun luin tuossa kirjoituksiin minua rupesi naurattamaan eräs seikka, joka liittyy Aristoteleen neljään syyhyn. Nykytiedehän kiinnittää huomiota etupäässä kausaaliseen ja ehkä myös materiaaliseen syyhyn. Teleologisia syitä ei katsota juuri olevan tai ne ovat tieteellisesti merkityksettömiä. Silti koko tieteellinen tutkimus itse on teleologisesti suuntautunutta eli koko tieteellisen tutkimuksen syy on teleologinen ts. se tähtää totuuteen. 

Tämän enempää en jaarittele tällä erää mutta jään innolla odottamaan seuraavaa ja etenkin sitä seuraavaa lukua, koska ne käsittelevät minulle vähemmän tuttuja asioita. 
 

 

Palautetta 

Asko Korpela: Popper

Asko:  Minua jää askarruttamaan, mitkä ovat Popperin kolme maailmaa? 

Wed, 28 Mar 2001 22:06:40 +0300 (EET DST)

 

Jessi Penttinen: Nominalismi, idealismi, Popper 

Jessi:  Subject: Re: AjkFilo
    Date: Fri, 30 Mar 2001 16:14:46 +0300
   From: "__jessi __" <fib_the_otus@hotmail.com> b>       To: Asko.Korpela@kolumbus.fi

[Popperin 3 maailmaa] Ajattelin, ettei niitä tarvitsisi sen enempää selitellä, kun viittasin niihin jo edellisessä Thompsonissa, jossa oli linkkikin sinne Anttilan (?) asiaa selventäville sivuille

Jezzy

AJK: >Kiitos viestistä. Heh, heh: yksi vanha harva pää. Etsin ihan tosissani kaikkialta muualta, mutta en sieltä missä se on. Tutkinpa uudelleen. Jaha -sieltä löytyi, mutta nyt jäi askarruttamaan, että miten nämä Popperin kolme suhtautuvat tähän kahtiajakoon nominalismi ja idealismi? Onko pelkästään ykkönen nominalistinen ja kakkonen ja kolmonen ideaalimaailman alalajeja? 
 

Heip,

nominalismi ja idealismi ei ymmärtääkseni ole kahtiajako. Materialismi ja idealismi on. Nominalismi ja käsiterealismi taas on toinen kahtiajako, joka liittyy ns. (keskiaikaiseen) universaaliongelmaan: millä tavalla yleiskäsitteet (ns. lajit) ovat olemassa.

Nominalisti sanoo, että ne ovat vain tietoisuuden luomia ja ovat siten olemassa vain kielessä tai ajattelussa ts. yleiskäsitteitä ei ole olemassa ilman niitä käyttävää tietoisuutta.

Käsiterealisti taas sanoo, että ne todella ovat olemassa joko erillisessä maailmassa esimerkiksi Platonin ideoiden tapaan tai sitten olioissa itsessään kuten Aristoteleen muodot. Tällöin voidaan sanoa, että yleiskäsitteet ovat olemassa vaikka ei olisi olemassa tietoisuutta, joka niitä käyttää.

Tämä jako taas liittyy Popperin maailmoihin seuraavan kysymyksen muodossa: Onko 3 maailmaa olemassa, jos kahta muuta ei ole? Onko 3 maailmaa olemassa, jos ei ole tietoisia olioita. Ongelma on identtinen universaaliongelman kanssa, se on vain ilmaistu eri elementein. Toisin kuin universaaliongelma, se ottaa myös huomioon kysymyksen siitä, ovatko yleiskäsitteet (3 maailma) olemassa materiaalisesta todellisuudesta riippumatta. Tämä taas palautuu kysymykseen idealismista ja materialismista: onko 1 vai 3 maailma ensisijainen? Juuri tämän yhteenvetokykynsä tähden Popperin maailmat ovat mielestäni tehokas väline.

Se, mikä minua jäi arskarruttamaan on se, voiko idealisti, jolle maailmaa koostuu jostain henkisestä saman aikaisesti väittää, että yleiskäsitteet ovat olemassa vain jos joku ne tiedostaa (nominalismi)... aikamoinen soppa...:o)... nyt kun tarkemmin ajattelen, en itsekään oikein ymmärrä, miten idealismi suhtautuu nominalismiin. Kerron, jos joskus sen oivallan, nyt joudun kuitenkin kiiruhtamaan musiikinteoriatunnille.

-Jessi-
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Jessika Penttinen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010328 (20010328) o o AJK kotisivu o AjkFilo