Mitä on filosofia? 

AJKn määritelmät

Mikro: Filosofiassa tutkitaan ihmisen trendiä.
Makro: Filosofiassa tutkitaan ihmiskunnan trendiä.
Mikä on trendi?
Trendi on kehityksen pääsuunta.(Trendi)

 
Yksinkertaistus:
Mikro: Filosofia on ihmisen trendi.
Makro: Filosofia on ihmiskunnan trendi.
Filosofia on mailman trendi.

Palautetta

Seppo Kauppinen

SK:  Molemmissa määritelmissäsi heijastuu tietenkin taustasi, taloustieteet. Ehkä olet määritelmissä oikeassa. Itse olen sitä mieltä, että filosofia on muuta kuin trendien etsintää.
AJK:  Myönnän, että heijastuu, jos vilkaisee niitä linkkejä, jotka olen laittanut tähän yhteyteen. Mutta jos en olisi linkkejä laittanut eikä määritelmien lukija tietäisi, että ne on kirjoittanut henkilö, jolla on taloustausta, ei näistä sinänsä voisi päätellä että on tällainen 'rajoitus' takana. 

Ydin on sanoissa 'kehityksen pääsuunta'. Sellainen voidaan määritellä enemmän tai vähemmän tarkasti kulttuurissa, missä hyvänsä tieteessä, harrastuksessa, missä vain. Miksi ei siis myös voitaisi puhua ihmisen trendistä tai ihmiskunnan trendistä, kehityksen pääsuunnasta. Tietysti on helppo määritellä filosofia paljon tarkemminkin, mutta jos etsitään määritelmää, jonka mahdollisimman moni voisi hyväksyä, joudutaan tarkkuudesta tinkimään. Näin voidaan siis ehkä filosofiastakin puhua ihmisen ja ihmiskunnan kehityksen pääsuuntaa tutkivana asiana.

Kaikesta ajassa tapahtuvasta, mistä voidaan tehdä jollakin tavoin mitattavia havaintoja voidaan laskea trendi eli ajatella, että aika on ilmiön selittävä, ainoa selittävä muuttuja. Trendi sukeltaa havaintojen keskeltä [poikkeamien] pienimmän neliösumman kriteerin mielessä. Tässä linkki ihan muuhun kuin taloudelliseen sovellukseen [Verenpaine, paino ja pulssi]. Tällä tavoin [tilasto]matemaattisesti määritelty trendi on hyvin sopusoinnussa sen kanssa mitä trendi jokapäiväisessä kielenkäytössä tarkoittaa. 
 

SK:  Nähdäkseni filosofia yrittää määrittäää ihmistä, sekä sielua että sen suhdetta tähän katoavaiseen ruumiiseen ja ympäröivään sanoisinko todellisuuteen. Olemmehan ilmeisesti ainoa olento maapallolla (ja ehkä koko maailmankaikkeudessa), joka kykenee esittämään kysymyksiä itsestään ja osastaan, kuten: Miksi? ja ihmettelemään omaa paikkaansa tässä kaikessa. 

Yhdessä puheenvuoroistani mainitsin, että vanhat suomalaiskansat ovat selvästi jo ajatelleet samoja asioita. Tämä ei tietenkään ole ihme ajatellen, että ilmeisesti meidän evoluutiomme on pysähtynyt ja olemme olleet kykeneviä abstraktiin ajatteluun jo ammoisina aikoina.
 

SK: 
Siis:
Filosofia määrittää ihmistä ja hänen suhdettaa muuhun elolliseen ja elottomaan. 
AJK: Jos nyt sitten yrittäisi verrata sinun määritelmääsi ja minun, niin molemmissa puhutaan ihmisestä, mutta minun ihmisestä vain suhteessa aikaan, kun taas sinun määritelmässäsi on ihminen suhteessa ympäristöönsä. Olen tottunut ajattelemaan niin, että jos aika on mukana kuvassa, kuva on dynaaminen, ilman aikaa staattinen. Staattinen ei ole sen vähäpätöisempi kuin dynaaminen, vaikka ihmiset yleensä liittävät dynaamisuuteen ekstra positiivisen latauksen. Tavallaan staattinen [määritelmä] on yleispätevämpikin. Se mikä on staattista pätee 'kaikkina aikoina'.

Kun minun määritelmässäni [jonka tietenkin ymmärrän varsin keppoiseksi kyläsepän veistokseksi, pelkäksi viisasteluksi; viisasteluahan tämä filosofia joka tapauksessa on] puhutaan vain ihmisestä, ihminen määrittelee ihmisen, niin voidaankohan sanoa, että se on sukua näille 'ajattelen siis olen' ja Schopenhauerin 'tosioleva' niukoille määritelmille [jotka nyt eivät ole filosofian määritelmiä], joissa varotaan ottamasta askeltakaan 'ulkopuoliseen'?

Matti Ryynänen

MR:   Terve Asko,

Ensinnäkin kiitokset tästä avauksesta myös ryhmänne ulkopuoliseen suuntaan.Kysymyksesi siitä, onko filosofia tiedettä ja tulisiko filosofian istua esittämiisi tieteen määritelmiin on "filosofisesti" mielenkiintoinen.

Tieteentekijät ovat pyrkineet määrittelemään tieteen esittämiesi objektiivisten kriteerien avulla ja siten luoneet oman maailmansa, jossa tieteeksi hyväksytään "tieteellisiä menetelmiä" käyttävä tutkimus. Itse olen tullut monien mutkien kautta varsin pragmaattiseen määritelmään: 

Tiedettä on se, minkä tiedeyhteisö tieteeksi hyväksyy.
Mielestäni vain tällaisen määritelmän avulla on selitettävissä ne monet tieteen harhat, joita on esiintynyt kautta aikojen ja tulee edelleenkin esiintymään - niin "eksakteina pidetyissä" luonnontieteissä kuin vapaan teorian muodostuksen pohjalta rakentuvissa muissa tieteissä (kuten esimerkiksi taloustieteessä). Tällainen tieteen määritelmä antaa myös mahdollisuuden ymmärtää niitä ongelmia, joita tieteellisten läpimurtojen tekijöillä (kuten Galileolla) on ollut heidän esittäessään "tiedeyhteisön" valtavirtaa vastaan sotivia teorioita ympäröivästä todellisuudesta.

Edellä olevan vuoksi pidän Platonin luolavertausta edelleenkin ajankohtaisena ja raikkaana filosofian tehtävän määrittelynä.

Terveisin 

Matti Ryynänen
Management Consultant
mryynane@pp.htv.fi
 

Kommentteja näistä määritelmistä ja palautteesta

Kirjoita tähän nimesi:

..ja sähköpostiosoitteesi:


Asko Korpela 20001023 (20001023) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu o Filosofia