USA19980923ke

Genuardi

Aamulla kävimme ostoksilla Genuardin supermarketissa. Onpa upea sisääntulohalli. Todella kauniisti laitettu ja väljä - tähän aikaan. Kävin kysymässä lupaa valokuvaamiseen. En saanut, ei ollut tarpeeksi korkeaa päättäjää paikalla. Sain onneksi brosyyreja ja voin skannata myöhemmin. Edith osti illallistarvikkeet.

Italian market

Dan ja Bobby Fleisher ovat henkilöt, jotka tapasimme vuonna 1987 Savonlinnassa. Söimme samassa pöydässä ja asuimme samassa kesähotellissa. Vähän myöhemmin tapasimme heidät Helsingissä ja he tarjosivat meille ravintola Shaslikissa illallisen. Bobbylta Edith oli saanut meidän osoitteemme, kun hän ensi kerran tuli Suomeen ja soitti meille. Dan Fleisher vei nyt meidät kaupungille. Ensin menimme Italian marketille. Nautimme mahtavat cheesesteak voileivät ($5.90) ja cokikset. Katsoimme paikkoja. Salli totesi, että on siistimpää kuin 25 vuotta sitten. Ostimme pikku tavaroita muistoksi: kunnon perunankuorimaveitsen, piparkakkumuotteja, jauhettua valkosipulia.

McNeil ja Roberto Mariano

Pysäköimme Chestnut (Walnut?) Streetille katsoaksemme U of Pn campuksen. Monen kyselyn jälkeen löysimme paikan. Tunnistin talon kylläheti, mutta se oli aivan uudessa ympäristössä, uusien rakennusten keskellä. Menimme sisään ja alakerrassa löysimme taulun, jossa oli ihmisten nimet, ensimmäisenä F.G. Adams. Listalta löytyi myös Robert Summers, L.R. Klein, Roberto Mariano. Lähdimme etsimään kolmannesta kerroksesta. Kyselimme Adamsia useammastakin paikasta, mm Adamsin entisestä huoneesta, jonka ovessa tosin ei ollut mitään kylttiä. Sisällä oli äkäinen nuori naistohtori, joka ilmoitti, ettei tunne Adamsia. Kleinin huone oli entisellä paikallaan. En tohtinut mennä häiritsemään. Kyselimme edelleen. Joku tiesi kertoa, että on muuttanut Bostoniin. Sitten kysyin Marianoa. Selitettiin, että kerrosta ylempänä ja samassa näin hänet omin silmin menemässä toimistoon. Riensin perässä ja kysyin nimeltä. Hän se oli ja tunsi minutkin. Juttelimme ja otimme kuvan. Minä sain Marianon sähköpostiosoitteen. Kertoi, että Adamsin vaimo Courtney on kuollut 1½ vuotta sitten ja Gerry on mennyt uusiin naimisaiin ja muuttanut Bostoniin. Sihteeri kirjoitti Adamsin osoitteet. Kerroin, että malli oli vielä toiminnassa. Hän muisti saaneensa raportteja.

Adams F. Gerard, Professor 
Dept of Econ rm 409, 
Haydon Hall Notheastern University 
BOSTON, MA 02115 
617.373.2764, United States 

Käynti Fleisherien kotona

Sitten ajoimme pohjoista kohti Drexel Universityn ja Temple Universityn kampusten kautta. Kävimme Fleisherien kotona kahvilla. Omakotitalo hyvin kauniissa ympäristössä, rakennettu 1920-luvun lopulla. Sisustettu värikkäästi ja vanhoilla puukalusteilla. Dan Fleisher ei juuri muuta ennätänyt kuin käydä kääntymässä kotona ja noutaa vaimonsa Edithin illallisille. Vasta jälkikäteen tulin ajatelleeksi, että me olisimme yhtä hyvin voineet viipyä heillä, kunnes kaikki olisimme lähteneet yhdessä Edithin luo.

Edithin illalliset

Illallisille oli kutsuttu Fleisherien lisäksi Edna Lolli (italialainen nimi) ja Norman Johnston, Edithin työtovereita. N.J. oli asiantuntija vankila-arkkitehtuurissa. On paraikaa viimeistelemässä kirjaa aiheesta. Ruoka oli erittäin hyvää, yksinkertainen pohja: riisiä, kanaa curry-kastikkeessa. Nämä käytiin hakemassa hellalta. Lisukkeet pantiin kiertämään vastapäivään. Päälle kasattiin: pähkinöitä, rusinoita, pieneksi silputtua kevätsipulia (scallion), hedelmäsalaattia, pieniksi kuutioiksi leikattua vihreätä paprikkaa, kurkkua kermaviilikastikkeessa, halkaistuja kirsikkatomaatteja (marmelaadin tapaista makeaa hilloa ja vielä jotakin muuta). Ateria ikäänkuin kasvoi ja kaunistui silmissä. Myöhemmin kaikkea santsattiin tarpeen ja mieltymysten mukaan. Ateria nautittiin vilkkaasti seurustellen. Juomana nautittiin valkoviiniä. Talossa ei tarjota punaviiniä, koska emäntä itse ei pidä punaviinistä! Jälkiruoka oli ... Useimmat joivat kofeiinitonta kahvia. Pitäisiköhän maistaa?

Roberto Mariano: mariano@econ.sas.upenn.edu

Asko Korpela 981012 (980923) o korpela@hkkk.fi o AJK kotisivu