| Inkeri, Inkerinmaa, inkeriläisten
asuma-alue Leningradin alueella Neuvostoliitossa, n. 15000 km'. I:n rajat
ovat Suomen ja Neuvostoliiton ent. raja Karjalan kannaksella, Laatokka,
Lavaoja-Laukaanjoki, Narvajoki ja Suomenlahti. Pääelinkeinot
ovat maanviljely ja karjanhoito. - I:n vanhimpina asukkaina pidetään
800-luvulla alueelle tulleita vatjalaisia a noin vuonna 1000 Pohjois- ja
Keski-I:iin saapuneita karjalaisheimoisia (inkerikot eli inkeroiset). Myöh.
muutti maahan mm. suomalaisia jäämejä ja karjalaisia), venäläisiä,
virolaisia ja saksalaisia. Jo varhain I. joutui Novgorodin ja myöh.
Moskovan vaikutuspiiriin. Nevanlinna perustettiin. 1223, Maankruunu 1300,
Pähkinälinna 1323, Kaprio (lännestä tunkeutuneen kalparitariston
turvaksi) 1237, Jaama 1384 ja Iivananlinna 1422. V:n 1581 jälkeen
Pontus De la Gardien voittojen johdosta Ruotsi sai jalansijaa I:ssä,
joka kuului Ruotsille 1617-1721. 1690-luvulla oli I:n n. 65 000 asukkaasta
yli 90 % suomensukuisia, pääas. Suomesta siirtyneitä luterilaisia.
Pietarin perustaminen (1703) merkitsi suuren venäläistämiskeskuksen
syntyä keskelle I:n aluetta. Lut. kirkko perusti ensimm. kansakoulut
ja Kolppanan opettajaseminaarin (1863). Venäjän vallankumous
1917 aiheutti I:n kansallisessa liikkeessä ripeän nousun (Pohjois-Inkeri).
Tarton rauhansopimuksessa neuvostohallitus ilmoitti myöntävänsä
I:lle kulttuuriautonomian. Toisessa maailmansodassa suom. joukot valtasivat
1941 Lempaalan ja Aleksandrovskajan välisen alueen, Leningrad ympäristöineen
pysyi neuvostojoukoilla, I:n muut osat olivat saksalaisten miehittämiä. |
| inkeriläiset, inkerinmaalaiset,
suom. lut. maalaisväestö, joka osittain Ruotsin vallan aikana
1600-luvulla, osittain myöhemmin on siirtynyt Inkeriin. Hämeestä
ja etenkin Savosta siirtyneitä uudisasukkaita alettiin nimittää
savakoiksi, Äyräpään kihlakunnasta siirtyneitä
äyrämöisiksi. I:iä oli ennen 1. maailmansotaa
n. 150000 henkeä. V. 1928-38 siirrettiin n. 40 000 inkeriläistä
Vienaan, Siperiaan ja Turkestaniin. V. 1943 tuotiin n. 65 000 inkeriläistä
saksalaisten toimesta Suomeen. Jatkosodan päätyttyä suurin
osa heistä palautettiin kotiseudulleen. |
