Siitä miten pitkätukkaista jymäytetään
Tapahtui sunnuntailounaalla ravintola Centralissa
- Tulimme myöhästyneenä ja sateesta kastuneina erinomaisen
teatteriesityksen vielä kuohuttaessa mieltä.
- Asetuimme pöytään keskustellen vilkkaasti. Ruoka oli
tilattu etukäteen. Vain juoma piti tilata. Tilasimme viiniä,
sitä mitä pöydässä näytti muillakin olevan.
Otimme mainion teatterielämyksen kunniaksi koko pullollisen.
- Vähän ihmettelimme, kun selitettiin, että se mitä
tilattiin oli loppu ja tarjottiin toista. Värikin oli vaihtunut. Emme
kiinnittäneet suurta huomiota vilkkaan keskustelun lomassa.
Minä tein kaksi tahatonta virhettä
- En tilatessani kysynyt viinin hintaa, vaikka se vaihdettiin. Oletin,
että on jotakin vastaavaa.
- Nousin pöydästä pyytämättä laskua. En
muista koskaan ennen tehneeni.
Ravintola teki useita tahallisia ilkeitä temppuja
- Ilmiselvä valhe, että tavallinen pöytäviini loppui.
- Vaihdettiin viini aivan muuhun ja muunlaiseen käyttäen hyväksi
asiakkaan huomion kiintymistä keskusteluun.
- Lähinnä kengän pohjan makuisen kalkkunan kanssa tarjottiin
Cabernet Sauvignon 1992 voimakasta vuosikertaviiniä. Sopii vain häränlihan
kanssa.
- Muille tuotiin lasku pöytään, mutta meille vasta kun
olimme nousseet.
- Lasku ei ollut kassakoneesta, vaan paperille oli vain kirjoitettu viinin
hinta, EKR330! Siis selvä koepallo: ... jos tyhmä asiakas hyväksyy
niin...
- Emme totisesti olleet varautuneet näin kalliiseen viiniin, joten
jouduimme maksamaan Suomen rahassa. Kurssi jota meille tarjottiin oli 2.30!
Se sentään oppaan vaatimuksesta korjattiin. Eivät muka tienneet.
Muistuipa mieleen Venäjän tavat: suunnilleen vain laskun loppusumma
kynällä töherrettynä: ei erittelyä, ei kassakoneen
laskelmaa.
Onneksi kilpailu karsii tällaiset yrittäjät ennen pitkää
pois. Mutta sitä ennen kannattaa olla tarkkana, esim asettaa etukäteen
ehdoksi, että tullaan syömään, jos saadaan selvä
kassakoneen laskelma. Erityisesti syytä muistaa Viipurissa... ja näköjään
myös Tartossa.
|