Tarton muistot lauantai

Lauantaina matkustettiin Tarttoon

Tunnelma nousi korkealle
jo melkein ennen lähtöä, kun oli matkaseura suurimmaksi osaksi jo ennestään
tuttua. Sivistynyttä väkeä, ei juopottelijoita eikä reuhaajia.
Vanha venäläinen sananlasku:
Ihminen muodostuu kolmesta osasta: ruumis, sielu ja passi pitää edelleen
paikkansa. Passintarkastajan pokka ei tahdo kestää, kun nykyään sanon 'Tässä
me kaikki kolme: ruumis, sielu ja passi'. Joku on sanonut, ettei ole ennen moista
kuullut, Venäjän tullissa jopa hymyillään. Hymyyn kääntyi Viron tytönkin suu,
vaikkei ensin (muka) ymmärtänyt, kun venäjäksi sanoin. - Ehkä eivät venäjää
enää todellakaan ymmärrä.
Jotkut jonossa seisovat noituivat
nimenomaan Tallinnan tarkastusta, jotkut ilmaisivat ymmärtämyksensä, kun on
sentään kysymys EU-rajasta. Kyllä se aikaa vie Suomen päässäkin, ehkä ei
kuitenkaan ihan niin paljon. Amerikassahan eivät diplomaattejakaan kunnoita:
kaikki vain samoihin karsinoihin. Ja palvelu on hidasta mutta erittäin ystävällistä.
Siellä se kuuluu perinteeseen, siitä erikseen mainittiin maahanmuuttajien
museossa Ellisin saarella New Yorkissa.
Niin että matka-aikataulu heitti heti alkuun tunnilla.
Vaikka laiva saapui klo 12, ihmiset saapuivbat vasta klo 13. Aja siitä sitten
Tarttoon niin että perillä ollaan klo 1530! Oltiinko perillä klo 1700? Mutta
mitäänhän ei oikeastaan menetetty, kun kahvitkin saatiin matkalla.
Iki-ihana Virve Vast, tuttu jo monelta aikaisemmalta matkalta
otti meidät huomaansa jo heti laivarannassa ja selitti sitten matkalla kaikki asiat.
Erityisesti teki selkoa viron ja suomen eroista ja yhtäläisyyksistä. Vaikka viroa
on mukava tapailla jättäen sanat taivuttamatta ja sanan lopusta vokaalit pois, ei
sillä vielä pärjää. On niin kovin paljon sanoja, joiden merkitys on aivan jotain
muuta. Muistelen, että sanottaisiin, että 30 prosenttia sanoista on yhteisiä ja niillä
on myös sama merkitys, 40 prosenttia on kylläkin yhteisiä sanoja, mutta
merkitys on jotakin muuta. Ja loput 30 prosenttia on erilaisia ja eri merkityksisiä
sanoja. Selvästi on viro suomalaisen suuhun sellaisenaan sopiva kieli, ei tarvita
erityistä kielitieteellistä opetusta, jokainen on syntymästään samassa asemassa.
Mutta toisaalta ilman erikseen kieleen paneutumista, vaikka se helppoa onkin, ei
todellakaan pärjää. Kielioppi ja ääntäminen eivät tuota vaikeuksia, joten sanoja
voi opiskella lukemalla.
Tartu Üliopilaste Seltsissä käytiin Tarton rauhan poluilla.
Suuressa salissa oli neuvoteltu. Nuori mies sen meille kertoi. Kertoi, ettei
osannut suomea. Mutta kun annettiin lupa puhua viroa, sanoi, että on kirjoittanut
muistiinpanonsa suomeksi. Enää en muista kumpaa puhui, todennäköisesti
soome-eesti segakeelt kuten me kaikki. Vaikka juttu oli lyhyt ja niukka, oikein
hätkähtäen havahduin, kun kerrottiin, että rauha solmittiin vasta 1920, koska oli
epäselvää, kuka olisi vastapuoli ja kuinka vakuuttavasti se edustaisi Venäjää.
Niin epäselvät olivat olot vielä silloin.
Sitten päästiin majoittumaan Pallas hotelliin
ihan Tarton keskustan Hansa kekuksessa ('keskus' on muuten yhteinen sana ja
sama merkitys). Oli aivan viimeisen päälle siisti kahden tähden paikka, aivan
muuta kuin 10 vuotta sitten hotelli Rändur, jossa vastaavalla kulttuurimatkalla
yövyimme. Kyllä ovat asiat suuresti muuttuneet sitten edellisen Tartossa käynnin.
Silloin tarvittiin mittavat erityisjärjestelyt, että Maatalousinstituutin luennoitsijalle
saatiin aamupalaa. Nyt kipaisin hakemassa ikkunasta näkyvältä torilta, jolla oli
useita kioskeja, pari pulloa olutta ja mineraalivettä. Kyllä olisi muutakin muonaa
saanut tähänkin aikaan.
Iltapalaa söimme Hansa-keskuksen ravintolassa.
Mitä se olikaan? Minä tilaan aina kalaa, jos sitä on tarjolla. Mutta täällä ei ole
kalassa kehumista. Sen totesin parikin kertaa. Siinä se ensimmäinen päivä
kulahtikin. Ihan oli mukava oikaista luunsa huomattavasti tavallista varhemmin
sängyssä, jonka mukaan hotelliluokitukseksi tuli aluksi korkein mahdollinen eli
1A+. Täällä näytti aluksi olevan 1A+, mutta itse asiassa oli 'vain' 1A, sillä peitto
oli lopulta vain yhden hengen peitto.


AJK Hotelliluokitus

  • 2 - jos sängyt ovat erikseen eikä niitä voi siirtää vierekkäin
  • 1 - jos sängyt saa vierekkäin [ matkalaukussa on aina pitkä naru, jolla ne saa sidotuksi yhteen, ettei joudu väliinputoajaksi; Huom: sanan alkuperä - epäilemättä! ]
    • 1A, jos on yksi leveä parivuode, mutta eri peitot
    • 1A+, jos on vain yksi iso yhteinen peitto.

Asko Korpela 19991015 (19991015) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu