114 000 elanikku
| Tartu (Tarbatu) oli Muinas-Eesti tähtsamaid linnuseid. Seda mainitakse kroonikas juba aastal 1030. 1224 vallutati Tartu saksa ristsõdijate poolt, kes rajasid Toomemäele piiskopi residentsi. 13. sajandi lõpul astus Tartu Hansa Liitu. Rootsi valitsuse ajal 1632. a. asutati Tartusse ülikool. 19. sajandi teisel poolel kojunes Tartust eesti rahvusliku liikumise keskus: siin ilmus esimene tähtsam eesti ajaleht, peeti 1869 esimene eesti üldlaulupidu, rajati 1870 eesti teater - praegu tegutsev "Vanemuine". 1920. a. sõlmiti Tartus Venemaaga Tartu rahu. "Emajõe Ateenal" on pidevalt olnud juhtiv koht eesti akadeemilises kultuurielus. | Tartto oli Muinais-Viron tärkeimpiä kaupunkeja. Se mainitaan kronikassa jo vuonna 1030. 1224 Tarton valloittivat saksalaiset ristiretkeläiset, jotka pystyttivät Toomemäelle piispan virka-asunnon. 13. vuosisadan lopulla Tartto liittyi Hansa-liittoon. Ruotsin vallan aikana 1632 Tarttoon perustettiin yliopisto. 19. vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla Tartosta muodostui Viron kansanliikeiden keskus: täällä ilmestyi ensimmäinen tärkeä virolainen sanomalehti, pidettiin 1869 ensimmäiset Viron yleislaulujuhlat, rakennettiin 1870 Viron teatteri - nytkin toimiva Vanemuine. Vuonn 1920 solmittiin Tartossa Venäjän kanssa Tarton rauha. Emajoen Ateenalla on pysyvästi ollut johtava asema Viron akateemisessa kulttuurielämässä. |
| Sõdades (Liivi sõda, Põhjasõda, II maailmasõda) on Tartu väga raskelt kannatada saanud. Keskaegsest linnast on säilinud ainult Toomkiriku ja Jaani kiriku varemed. Nüüdsed vanemad linnaosad pärinevad 18.-19. sajandist, kuid nendegi üldilme on kahjustatud. Huvitavamate ehitiste hulka kuuluvad raekoda, ülikooli peahoone, ülikooli anatoomikum, tähetorn jt. Omapärane ja kaunis on Toomemäe vana park. | Sodissa (Liivin sota, Pohjansota, toinen maailmansota) Tartto on joutunut kärsimään paljon. Keskiaikaisesta kaupungista on säilynyt vain Tuomiokirkon ja Jaanin kirkon rauniot. Nykyään vanhimmat kaupungin osat ovat peräisin 18.-19. vuosisadalta, mutta niidenkin yleisilme on kärsinyt. Kiinnostavimpien rakennusten joukkoon kuuluvat raatihuone, yliopiston päärakennus, yliopiston anatomian laitos, tähtitorni ym. Omaperäinen ja suurenmoinen on Toomemäen vanha puisto. |
| Linna vaimse omapära (nn Tartu vaim) kujundab ennekõike ülikool. 1951 a. eraldus ülikoolist põllumajandusteadlasi koolitav Eesti Põllumajanduse Akadeemia. Tartus asuvad mitmetd Eesti Teaduste Akadeemia instituudid (füüsika, astrofüüsika, zoologia ja botaanika, veterinaaria, metsamajanduse ja looduskaitse instituudid) ning vabariikliku tähtsusega muuseumid: Eesti Rahva Muuseum, Kreutzwaldi-nimeline kirjandusmuuseum, Eesti Spordimuuseum, Tartu Tähetorn, ülikooli zooloogiamuuseum, klassikalise muinasteaduse muuseum jt. Tartu on tähtis ravikeskus. | Kaupungin henkistä omaleimaisuutta (ns Tarton henkeä) edustaa ennen kaikkea yliopisto. Vuonna 1951 yliopistosta eriytyi maataloustieteilijöitä kouluttava Eesti Põllumajanduse Akadeemia. Tartossa sijaitsevat monet Viron Tiedeakatemian instituutit (fysiikka, astrofysiikka, eläintiede ja kasvitiede, eläinlääketiede, metsätaloustieteen ja luonnonsuojelun laitokset) samoin kuin valtakunnallisesti tärkeät museot: Viron Kansan Museo, Kreutzwaldin kirjallisuusmuseo, Viron Urheilumuseo, Tarton Tähtitorni, yliopiston eläintieteen museo, klassisen esihistorian museo ym. Tartto on tärkeä terveydenhoitokeskus. |
Asko Korpela 19991002 (19991002) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu