Bussifirman isäntä itse eli sympaattinen József
johdatteli meidät tunnelmallisia metsäteitä pitkin Visegrádiin
Tonavan mutkan näköalapaikoille. Kaupungin nimi on selvästi
slaavilaisperäinen ja tarkoittaa tietenkin 'Ylempi kaupunki', mikä
sitten lieneekin se alempi. Täällä rantapenger nousee varsin
korkealle ja mäen harjalla on linna, linnoitus, jonka tasanteilta
on hyvät näköalat Tonavalle. Kuningas Mathiaksen Museossa
on kuvattu kolmen kuninkaan kohtaaminen täällä 1500-luvulla
sekä sen aikaista tavallisen kansan elämää ja aatelisten
elämää.
Olikohan museossa kuvaus kielletty, kun en sen asetelmista kuvia ottanut.
Eivät ehkä olisi olleet hullumpia.
Ajelimme takaisin päin. Szentendressä menimme lounaalle jo
ennestään tuttuun kerrassaan mainioon ravintolaan Rab Ráby.
Nimestä en vielä tutuksi muistanut, sillä edellisellä
kerralla käydessäni en vielä ollut lukenut samannimistä
Jókai
Mórin mainiota kirjaa. Rab Ráby on eränlainen hyvän
ihmisen perikuva kuten Jean Valjean Victor Hugon Kurjissa. Tässä
ravintolassa on hyvä ruoka ja kunnon viini. Jälkiruoka palacinta
eli tummalla suklaakastikkeella höystetty lettu muistetaan edelliseltä
kerralta.
Tutustuttiin Kovács Margitin omaperäisen keramiikkataiteen
museoon. Itse olin siellä jo kolmatta kertaa eikä vieläkään
yhtään liikaa. Kuvia ei Kovácsin museokäynniltä
ole, koska siellä ei saa kuvata kuten ei useimmissa muissakaan museoissa.
Illalla meitä viihdytti kai Jaskan erikoistilauksena hotelliin
tilattu parikymmenhenkinen jazz-kuoro ja sai erittäin lämpimän
vastaanoton, vaikka itse en oikein lämmennytkään.
o AJK kotisivu
