Aamupäivällä ei yhteistä ohjelmaa ollut,
aika oli varattu ostoksille. En tiedä, mitä muut tekivät,
mutta sateen tuhruisesta säästä välittämättä
minun oli päästävä kirjaostoksille. Jonkinmoisen hakemisen
jälkeen Se Suuri Hyvä Divari löytyi uudelleen, kuittiko
on jo hävinnyt? Múzeum kõrút, lähellä
Kansallismuseota kadun vastakkaisella puolella. Sieltä löytyi
näin ensi alkuun yhdeksän filosofian kirjaa, taisi keskihinta
olla HUF800. Iltapäivällä olisi tiedossa lisää,
joten kipin kapin kotiin. Muut lähtövalmiina, osa jo lähtenyt.
Mielenkiintoinen herkkupaikka kuitenkin vielä katsastettiin: Mongolian
Barbecue (Budapest XII, Márvány u. 19/A, puh.
212-1859, auki 12-24). Sellaiseen oltiin tutustuttu 1995 Kiinan matkalla.
Tämä kuitenkin on jonkin verran erilainen: Kiinassa kaikki, sekä
vihannekset että lihat, oli millin ohueksi leikattua ja kaikki koottiin
lautaselle kerralla ja vietiin valmistettavaksi. Valmistus kuumalla levyllä
kesti noin 20 sekuntia, kuten videolta jälkikäteen tarkistin.
Nyt kerättiin ensin proteiinit lautaselle ja annettiin paistettavaksi:
sai valita lyhyempää ja pitempää valmistusaikaa. Yleensä
kuitenkin arviolta viisi minuuttia. Sinä aikana oli tarjolla sangriaa.
Kun annos oli valmis, kerättiin vihannekset ym lisukkeeksi. Santsata
sai niin paljon kuin halusi. Kun alkuruoka, jälkiruoka ja viinikin
kuuluivat käsittämättömän alhaiseen hintaan HUF1950
(7€), on melkein mahdoton ymmärtää, miten yritys pysyy
pystyssä. Kaikki herkut ehdottoman moitteettomia, mutta melkein paras
on vielä mainitsematta: aivan mielettömän upeat seinämaalaukset.
Ne eivät ole mongolialaisen taiteilijan tekemiä vaan unkarilaisen,
niin sanoi isäntä. Tänne tullaan toistekin, jos se vain
on vielä pystyssä. Isännästä valokuva viimeisenä.
Tässä myös linkki ravintolan sivustoon. [http://www.extra.hu/mongolian].
En kylläkään saanut sivua esiin. Mielellään isännälle
linkin laittaisin.
Tämän jälkeen tiemme ryhmäläisten kanssa erosivat.
He jatkoivat Ferihegyn lentokentälle ja me takaisin hotelliin. Lepäiltyämme
jonkin aikaa lähdimme iso kassi mukanamme Tuulan luo kotiin. Sielläkin
on ennenkin käyty. Kuvia on tästä osiosta vain yksi, mutta
se on sitäkin onnistuneempi: Tuulan pojan tytär, kuusivuotias
Klaudia hymyilee juuri niin ihastuttavasti kuin on persoonallisuutensakin.
Puhuu unkaria ja suomea, suomeakin hämmästyttävän hyvin,
vaikka melkein vain mummonsa on opettanut.
Kirjaklassikoita Tuulan varastosta löytyi niin, että kassi tuli
täyteen. Luettavaa filosofian kirjojen lisäksi riittää
ahkerallakin lukemisella pariksi kolmeksi vuodeksi.
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/kirjat/AjkBks/AjkBks-hun.htm
o AJK kotisivu
