Valamolaisen kirjan vaiheita 

Näyttely Suomen vanhan kirjallisuuden päivillä Vammalassa 26.-27.6.1992
Kirkkoslaavi: aakkoset o numerot o transliteraattori


Näpäytä kuvaa, saat suuremman

Näyttelyn järjestäjä: Valamon luostarin kirjasto

Näyttelyaineiston valinta, luettelon toimitus ja tekstit:
Pia Koskinen-Launonen
Näyttelytilan suunnittelu: 
Ralf Forsström, Liisa Heikkilä-Palo, Sakari-Siitonen
Kuvat: Petter Martiskainen
Suomennokset kirkkoslaavista ja venäjästä: Anu Rovamo
Luettelon taitto ja kansi: Liisa Heikkilä-Palo
Kiitos: isä Arseni, Anu Ekholm, Petteri Hillebrand,
Ilkka Marjanen

Kannen kuva: »Pyhittäjä Aleksanterin näky» — Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen elämä ja ihmeet. Käsikirjoitus 1700-luvulta.

ISBN 195-96548-0-1

 

VALAMOLAISEN KIRJAN ELÄMÄÄ
1. VARHAISET VUOSISADAT - KÄSIKIRJOITUKSEN AIKA
Valamon luostaria varhaiset vaiheet jäävät historian hämärään. Eräiden kirjallisten dokumenttien mukaan voidaan olettaa, että jo 1100-luvulla Valamon saarella Laatokalla eli veljestö, joka toimitti säännöllisesti jumalanpalveluksia. Idän kristillisen kirkon jumalanpalveluselämä on runsas ja monimuotoinen ja edellyttää laajaa jumalanpalveluskirjallisuutta. Slaavien apostolit Kyrillos ja Methodios olivat 900-luvun taitteessa kääntäneet kreikasta kirkkoslaavin kielelle Raamatun ja keskeiset jumalanpalvelustekstit. Niitä jäljennettiin pergamentille ja levitettiin eri puolille Venäjää.
Luostaria ei voi ajatella ilman Raamattua, psalttaria ja jumalanpalvelustekstejä. On siis varsin todennäköistä, että kirjojen jäljentäminen aloitettiin Valamon luostarissakin hyvin varhain. 1400-luvulla jäljennettyjä, Valamon luostarin merkinnöillä varustettuja käsikirjoituksia on yhä Venäjällä; esimerkiksi Novgorodin Pyhän Sofian kirkon kirjastossa on tältä ajalta Valamossa kirjoitettu "Oktoehos", nuotitettu jumalanpalveluskirja. 1500-luvun käsikirjoituksista on huomattavasti enemmän todisteita: vaikkapa "Kertomus Valamon luostarin perustajien, pyhien Sergein ja Hermanin reliikeistä" sekä munkki Zakhein kiinalaiselle silkille kopioima evankeliumikirja miniatyyrikuvineen. Hengellisen kirjallisuuden asema oli kaikesta päätellen 1500-luvun Valamossa vakaa ja käsikirjoittajien jälki korkeatasoista. Keskiajan venäläisten kirjastojen tutkija Nikolai Rozov lukee Valamon kirjaston maan neljän suurimman luostarikirjaston joukkoon. Kolme muuta olivat Troitse-Sergijevin, Kirilo-Belozerskin ja Solovetskin luostarin kirjastot.
s 3


s 13


s 26

s. 28
Zitie i stradanija velikomucenicy
Ekateriny. - Käsikirjoitus ustav-kirjoitusta vuodelta 1822. Paperi
vuodelta 1822. - N. 80 lehteä; nimiösivusta jäljellä vain alaosa.
Suurmarltyyritar Katariinan elämäkerta ja kärsimykset.
Nimiösivun alareunan teksti:
Marraskuun 24, päivänä. Pyhän suurmarttyyritar Katariinan, viisaan neitseen, elämäkerta ja kärsimykset.
Käännetty kreikan kielestä slaaviksi.
Siunaa isä.

s 47

s 47
Herman Kurnikov. Muistivihko.
Ensimmäiselle sivulle kirjoitettu teksti.

Tämä muistikirja kuuluu Hermanille, entiselle Georgi Filippovitc Kumikoville. 8.-21. huhtikuuta 1942. Tiistai.
Vihko sisältää kirkon rukousten pohjalta itse sepitettyjä rukouksia.
 

Asko Korpela 20051009 (20051009) o SP-osoite o AJK kotisivu