|
Näpäytä kuvaa,
saat suuremman
|
Näyttelyn järjestäjä: Valamon luostarin kirjasto
Näyttelyaineiston valinta, luettelon toimitus ja tekstit:
Pia Koskinen-Launonen
Näyttelytilan suunnittelu:
Ralf Forsström, Liisa Heikkilä-Palo, Sakari-Siitonen
Kuvat: Petter Martiskainen
Suomennokset kirkkoslaavista ja venäjästä: Anu Rovamo
Luettelon taitto ja kansi: Liisa Heikkilä-Palo
Kiitos: isä Arseni, Anu Ekholm, Petteri Hillebrand,
Ilkka Marjanen
Kannen kuva: »Pyhittäjä Aleksanterin näky»
— Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen elämä
ja ihmeet. Käsikirjoitus 1700-luvulta.
ISBN 195-96548-0-1
|
|
VALAMOLAISEN KIRJAN ELÄMÄÄ
1. VARHAISET VUOSISADAT - KÄSIKIRJOITUKSEN AIKA
Valamon luostaria varhaiset vaiheet jäävät historian
hämärään. Eräiden kirjallisten dokumenttien mukaan
voidaan olettaa, että jo 1100-luvulla Valamon saarella Laatokalla
eli veljestö, joka toimitti säännöllisesti jumalanpalveluksia.
Idän kristillisen kirkon jumalanpalveluselämä on runsas
ja monimuotoinen ja edellyttää laajaa jumalanpalveluskirjallisuutta.
Slaavien apostolit Kyrillos ja Methodios olivat 900-luvun taitteessa kääntäneet
kreikasta kirkkoslaavin kielelle Raamatun ja keskeiset jumalanpalvelustekstit.
Niitä jäljennettiin pergamentille ja levitettiin eri puolille
Venäjää.
Luostaria ei voi ajatella ilman Raamattua, psalttaria ja jumalanpalvelustekstejä.
On siis varsin todennäköistä, että kirjojen jäljentäminen
aloitettiin Valamon luostarissakin hyvin varhain. 1400-luvulla jäljennettyjä,
Valamon luostarin merkinnöillä varustettuja käsikirjoituksia
on yhä Venäjällä; esimerkiksi Novgorodin Pyhän
Sofian kirkon kirjastossa on tältä ajalta Valamossa kirjoitettu
"Oktoehos", nuotitettu jumalanpalveluskirja. 1500-luvun käsikirjoituksista
on huomattavasti enemmän todisteita: vaikkapa "Kertomus Valamon luostarin
perustajien, pyhien Sergein ja Hermanin reliikeistä" sekä munkki
Zakhein kiinalaiselle silkille kopioima evankeliumikirja miniatyyrikuvineen.
Hengellisen kirjallisuuden asema oli kaikesta päätellen 1500-luvun
Valamossa vakaa ja käsikirjoittajien jälki korkeatasoista. Keskiajan
venäläisten kirjastojen tutkija Nikolai Rozov lukee Valamon kirjaston
maan neljän suurimman luostarikirjaston joukkoon. Kolme muuta olivat
Troitse-Sergijevin, Kirilo-Belozerskin ja Solovetskin luostarin kirjastot.
s 3 |
s 13
|