Niskavuoren Heta

Tuotanto

Henkilöt

Tahtonaisen dramaattinen elämä

"Minä nyt olen kertakaikkiaan semmoinen, että en mene portista, vaan kiipeän korkeimmalta kohdalta aidan yli silläkin uhalla, että hame repeytyisi. " Hella Wuolijoki

Hella Wuolijoen elämästä ei puuttunut väriä eikä dramatiikkaa. Hän oli rakastettu, ihailtu, pelätty ja kaihdettu henkilö, jonka nukenkasvojen taakse kätkeytyi rautatahtoinen nainen, joka ei koskaan lannistunut. Hänet muistetaan hurjista hatuistaan, puuhkistaan ja räiskähtelevästä seurallisuudestaan. Hella Wuolijoki oli legenda.

Ella Maria Murrik syntyi 1886 Etelä-Virossa ja kirjoitti ylioppilaaksi Pushkinin tyttökimnaasista Tartossa. Peräänantamattomuudellaan hän hankki itselleen opiskelupaikan Helsingin yliopistosta, jossa veljeskansan tytär toivotettiin sydämellisesti tervetulleeksi kansanrunouden opintojen pariin. Ella Murrikista tuli yksi Viron ensimmäisistä naismaistereista.

"Niskavuori-sarjan myötä Wuolijoki Juhani Tervapään salanimen suorassa kipusi suoraan suomalaisen näytelmän kaanoniin, arvoteosten sarjaan."

Irmeli Niemi 1988: Vaimot, akat, rouvat, ämmät

"Kaikki teatteri on poliittista. Se on aina sitä ollut ja tulee vastakin olemaan. Sen pitää olla poliittista ja sen on pakko olla sitä, tahdottiin tai ei. Epäpoliittiseksi mainittu teatteri on eniten poliittista. Pelkästä taiteesta puhuminen teatterin yhteydessä on hölynpölyä. Se on petosta. "

Eino Salmelainen 1970: Jatkuuko teatteri?

"Näytelmä Laki ja järjestys synnytti yhden ajalle ominaisista sensuurikeskusteluista, ja Wuolijoki otti salanimen Juhani Tervapää, säilyttäen sen koko vuosikymmenen ajan huolimatta henkilöllisyyden paljastumisesta. "

Pirkko Koski 1993: Suornalaisen teatterin vaiheista

"Tehän tunnette minut ennestään näytelmieni, kuten Juurakon Hulda ja Niskavuoren naiset, perusteella. - Niissä olen puhunut samoista arvoista, joista nytkin aion puhua. "

Hella Wuolijoen vaalipuheen aloitus 1945

Monilahjainen liikenainen

Heti opintojen jälkeen Ella Murrik meni naimisiin, suomalaistui ja astui Hella Wuolijokena liike-elämän palvelukseen. Vappu-tyttären synnyttyä Hella Wuolijoki asettui hoitamaan kotia ja kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä Talon lapset vuonna 1912. Seuraava teos oli vironkielinen romaani ja runokokoelma Söja laul.

Tyttären kasvettua Wuolijoki erosi miehestään, palasi liike-elämään. teki loistavia kauppoja ja vaurastua. Hän piti maalla kartanoa ja Helsingissä "Hellan salonkia", jossa eri poliittisia vakaumuksia ja yhteiskuntaluokkia edustavat ihmiset saivat kohdata. Vieraanvaraisuuttaan hän sai osoittaa myös vuonna 1940 Suomessa maanpakolaisena asuneelle Bertolt Brechtille, molemmat kirjoittavat herra Puntilan ja hänen renkinsä Matin elämästä.

Hella Wuolijoki oli monilahjainen nainen. Kun yksi toiminta-alue tukittiin, hän etsi viipymättä uuden. Kirjailijan ja liikenaisen uransa ohella hän osallistui aktiivisesti politiikkaan. Talvisodan rauhantunnusteluissa hän oli epävirallinen välittäjä. mutta hänen myötämielinen suhtautumisensa Neuvostoliiton sosialistiseen järjestelmään toi myös järkyttäviä ongelmia. Kun neuvostodesantti Kerttu Nuorteva vieraili Wuolijoen kotona, Wuolijoki vangittiin vakoilusta ja maanpetoksesta syytettynä. Hän joutui odottamaan viisitoista kuukautta tuomiotaan ja välttyi kuolemantuomiolta vain äänin 3-2. Elinkautinen tuomio kuritushuoneessa herätti laajaa kansainvälistä huomiota, ja sodan päätyttyä Hella Wuolijoki armahdettiin.

Vaikuttamisen aika

Hella Wuolijoki liittyi välittömästi armahduksen jälkeen vastaperustettuun SKDL:oon, valittiin Yleisradion pääjohtajaksi ja eduskuntaan. Wuolijoki kertoo itse elämänsä hektisimmästä vaiheesta: "Minulla ei ollut paljon aikaa ajatella ikää ja ulkonäköä; pari päivää olin Jokelassa, sitten minut haettiin kaupunkiin muodostamaan uutta hallitusta. Ja niin on jatkunut paskahomma toisensa jälkeen. Nyt olen Radion pääjohtaja ja heinäkuusta eduskunnan jäsen."

Uutta nousua kesti kuitenkin vain pari vuotta, jonka jälkeen Hella Wuolijoki putosi eduskunnasta ja erotettiin Yleisradion johdosta. Hän oli tuolloin jo varsin sairas, mutta kirjoitti Niskavuori-sarjan kaksi viimeistä osaa täydentäen kaunokirjallisen teosluettelonsa 21 näytelmäksi, 8 kuunnelmaksi. 2 elokuvakäsikirjoitukseksi, useiksi romaaneiksi ja runoteokseksi. Jälkipolvien käsityksistä itsestään Hella Wuolijoki muokkasi kirjoittamalla useita muistelmateoksia. Hän kuoli vuonna 1954.

Juhani Tervapään Niskavuori-sarja

Niskavuori-sarjan aloitti vuonna 1936 Niskavuoren naiset. Hella Wuolijoki oli Laki ja järjestys -näytelmänsä vasemmistolaisuuden takia boikotissa, joten hän merkitsi kansilehdelle salanimen Juhani Tervapää. Nimen hän otti kesäkartanonsä naapuritalosta.

Vain Kansanteatterin johtaja Eino Salmelainen uskoi näytelmään, mutta väkeään hän ei saanut puolelleen edes sen vertaa, että siihen teetetty lavasteita, vaan ne haettiin lainaksi Ylioppilastalon juhlasalin näyttämölle suoraan Hella Wuolijoen omasta kodista.

Niskavuori-sarjan ensimmäistä osaa esitettiin Kansanteatterissa peräti sata kertaa. Siitä tuli myös kansainvälinen menestysnäytelmä, jota esitettiin mm. Lontoossa, Tukholmassa, Oslossa., Kööpenhaminassa, Prahassa. Hampurissa ja Pariisissa.

"Heta on yksi kiitollisimmista suomalaisista naisrooleista sen vaativuuden, monipohjaisuuden ja rnonisärmäisyyden vuoksi.

Akusti on mielusa näytettävä. Yleisö rakastuu Akustiin. Niin sitä pitää! Yleisö uskoo mielellään, vaikka kirjailija ei edes mitenkään perustele Akustin ihmeellisiä kykyjä. Sanoo vain, että niin tapahtui. Että mitättömänä nähdystä renkipojasta tuli Suurmies tavallaan. " Eino Salmelainen 1972: Ihminen

Ensimmäisen osan suuri suosio käynnisti innokkaan odotuksen Niskavuoren suvun jatkovaiheista. Niskavuoren leipä ilmestyi vuonna 1939 ja Niskavuoren nuori emäntä vuonna 1940. Niskavuoren Hetaa, Wuolijoen sarjan kaikkein eheintä ja tehokkainta näytelmää on kiitetty erityisesti syventyneestä naiskuvasta, elämänläheisyydestä ja aitoudesta. Niskavuoren Hetan ensiesitys oli vuonna 1950, ja elokuva siitä tehtiin jo vuonna 1952. Elokuvan ohjasi Edvin Laine. Niskavuori-sarjan päätti vuonna 1953 ilmestynyt Entäs nyt, Niskavuori.

Niskavuori-sarja ylistää suomalaisen maaseudun perinteitä ja talonpoikaiskulttuuria elämän pysyvänä perustana. Wuolijoen on sanottu sarjassaan luoneen kokonaan uuden säädyn, talonpoikaisaatelin. Juuriaan suomalaiset eivät unohda, vaikka uusi aika onkin käsillä. Sarja kohtelee arvokkaasti suomalaisen yhteiskunnan perinteitä, mutta näyttää uudessa valossa sen epäkohdat.

Niskavuori-sarjan naiskuva kiinnostaa myös nyky-yleisöä. Sarjan naiset ovat vahvoja, perinteitä ja olosuhteita säilyttäviä voimia. He saavat arjen realiteetit pysymään kurissa siinä missä miehet vain haihattelevat. Vasta naisten yllyttäminä miehet pystyvät syvästi vakaumukselliseen toimintaan, tekemään, mitä miehen on tehtävä.

Henkilötietoja

Katariina Lahti, ohjaaja. Suomen Teatterikorkeakoulun ohjaajalinja 1973. Schausspielschule Schöneweide-Berlin. Kiinnitys Schausspiel Bonn, Saksa 1993-1994. Ohjaukset Kansallisteatterissa: Yössä Gehennan 1984, Exit 1989, Katariina Suuri 1997, Mäntyranta se oli 1997. Ooppera-, elokuva, tv- ja radio-ohjauksia. Free lance.

Kirsti Kasnio, lavastaja. Syntynyt Jyväskylässä 1937. Arkkitehti, lavastaja TaM, opiskelijana Taideteollisessa korkeakoulussa muoti- ja tekstiilitaiteen osastolla alana teatteripukusuunnittelu. Free lance.

Auli Turtiainen-Kinnunen, pukusuunnittelija. Syntynyt Helsingissä 1964. Valmistunut vaatetussuunnittelijäksi Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Elokuva-, tanssi- ja teatteripuvustuksia: Pirjo Honkasalon elokuva Tulennielijä, tanssiteos Searail, Ritva Holmbergin ohjaama näytelmä Ninotshka, Kalle Holmbergin ohjaama Rikhard III Suomen Kansallisteatterissa, Olli Saarelan ohjaama elokuva Rukajärven tie (ensi-ilta vuonna 1999). Free lance.

Johnny Lee Michaels, muusikko. Syntynyt Helsingissä 1963. Säveltänyt musiikin lukuisiin tv-sarjoihin ja elokuviin, mm. Pimeän hehku, Puhtaat valkeat lakanat, Ruusun aika, Tuntemattomalle jumalalle, Going to Kansas City, Tähtilampun alla. Free lance.

Hella Wuolijoen tärkeimmät teokset:

  1. 1913 vironkielinen esikoisnäytelmä Talon lapset
  2. 1914 vironkielinen esikoisromaani Udutaguset ja runokokoelma Söja Laul
  3. 1932 ensimmäinen suomenkielinen näytelmä Ministeri ja kommunisti
  4. 1933 kielletty näytelmä Laki ja Järjestys
  5. 1936 Juhani Tervapään salanimellä näytelmä Niskavuoren naiset
  6. 1937 Juhani Tervapään salanimellä näytelmä Juurakon Hulda
  7. 1938 Juhani Tervapään salanimellä näytelmä Niskavuoren leipä
  8. 1944 muistelmateos Enkä ollut vanki
  9. 1946 Brechtin kanssa yhteistyönä Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä
  10. 1947 muistelmateos Kummituksia ja kajavia
  11. 1950 näytelmä Niskavuoren Heta
  12. 1953 näytelmä Entäs nyt Niskavuori


ONT SIZE=+0>Asko Korpela 19990123 (19990123) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu