SHAKESPEAREKRONOLOGIA 

Elämä ia teokset

Kronologian vuosiluvut on koottu lukuisten tutkimusten pohjaltaja ovat monelta osin otaksumia. Myös William Shakespearen teosten syntyajat ovat viitteellisiä, sillä vain muutamassa tapauksessa niiden syntyaika voidaan määritellä suhteellisen varmasti. 
1564  Shakespeare syntyi Stratford-on-Avonissa huhtikuussa ja kastettiin 26.4. 1575 oli kenties läsnä juhlissa, jotka järjestettiin Iäheisessä Kenilworthin linnassa kuningatar Elizabethin kunniaksi ja sai näin ensikosketuksen ilveilyteatteriesitykseen. Aloitti luultavasti samoihin aikoihin oppiaikansa isän nahka- ja käsineverstaassa. 
1582  28. marraskuuta Shakespeare avioitui itseään kahdeksan vuotta vanhemman Anne (Agnes) Hathawayn kanssa. 
1583  26 toukokuuta kastettiin tytär Susanna. 
1585  2. helmikuuta kastettiin kaksoset Hamnet ja Judith. 
1588  oletettu saapumisaika Lontooseen, kenties kuningattaren suojeluksessa olleen näyttelijäseurueen mukana. 
1588-92  Henrik VI 
1589-93  Titus Andronicus 
1590-94  Hairauksia 
1590-96  Kaksi nuorta veronalaista 
1590-97  Kuningas Juhana 
1591-94  Kuningas Rikhard III 
1592  kiinnitys Lontoossa näyttelijäksi ja dramaturgiksi. Maaliskuun 3. päivänä esitettiin Henrik VI -näytelmän ensimmäinen osa. 
1592-93  Venus and Adonis, Southamptonin jaarlille omistettu eroottismyto-loginen runoelma. 
1593 -  Lontoon teatterit suljettiin ruttoepidemian vuoksi. 
1593-94  Southamptonin jaarlille omistettu runoelma The Rape of Lucrese. Näinä vuosina kenties valmistui komedia Kuinka äkäpussi kesytetään. 
1594  Shakespearen näytelmä Titus Andronicus julkaistiin painettuna. Teatterit alkoivat jälleen toimia ja näyttelijäseurueet järjestäytyivät uudelleen. Näyttelijöiden perustama osuuskunta Ylikamariherran seurue esiintyi The Theatressa ja The Curtainissa, johtavana näyttelijänään Richard Burbage. Shakespeare liittyi osuuskunnan jäseneksi. Hairahduksia esitettiin ens;immäisen kerran joulukuussa. 
1594-95  Kuningas Rikhard II 
1594-97  Turhaa lemmen touhua, Kesäyön unelma, Romeoja Julia, Venetsian kauppias 
1594-1609  Loppu hyvin, kaikki hyvin 
1595  Kuningas Edward III 
1596  Shakespearen ainoa poika Hamnet kuoli. Lokakuun 20. päivänä kirjailijan isälle, John Shakespearelle, myönnettiin oikeus käyttää vaakunaa ja sen myötä arvonimeä gentleman. 
1596-97  Kuningas Henrik IV, ensimmäinen osa. 
1597  Shakespeare osti New Place -talon Stratfordista. 
1597-99  Kuningas Henrik IV, toinen osa 
1598  Francis Meres julkaisi kirjasen Palladis Tamia, jossa mainittiin Shakespeare ja hänen teoksensa. Kirjailijan nimi esiintyi Stratfordin asukkaiden luettelossa ja maa-alueiden ostosuunnitelmissa. 
1598-99  Julius Caesar, Paljon melua tyhjästä. Lontoon The Theatre purettiin ja tilalle rakennettiin The Globe, jossa Ylikamariherran seurue alkoi esiintyä. 
1599  Kuningas Henrik V 
1599-1600  Miten haluatte 
1600  Loppiaisaatto 
1600-01  Windsorin iloiset rouvat, The Phoenix and Turtle, Hamlet. 
1601  Essexin jaarlin kapinayritys epäonnistui 8. päivänä helmikuuta. Ylikamariherran seuruetta syytettiin osallisuudesta hankkeeseen, mutta seurue vapautettiin syytteestä. Ryhmä sai jatkaa esiintymistään hovissa. Kirjailijan isä kuoli syyskuussa Stratfordissa. 
1601-02  Troilusja Cressida 
1601-03  Verta verrasta 
1602  Shakespeare osti Stratfordista maa-alueen ja toisen talon. 
1602-11  Othello 
1603  kuningatar Elizabeth kuoli 24.3. Hänen seuraajansa, kuningas Jaakko I, otti suojatikseen Ylikamariherran näyttelijäseurueen, josta ryhdyttiin käyttämään nimeä Kuninkaan miehet. Shakespeare kuului ryhmän tärkeimpiin johtomiehiin eikä hänen nimeään tämän jälkeen mainittu näyttelijöiden luettelossa. 
1604-10  Timon Ateenalainen saattaa olla peräisin mainituilta vuosilta. 
1605  Shakespeare kiinnostui maa-alueiden lunastuksista Stratfordista ja sen ympäristöstä. 
1605-06  Kuningas Lear 
1605-08  Macbeth 
1606-07  Antoniusja Kleopatra 
1607  vanhempi tytär Susanna avioitui 5.6. lääkäri John Hallin Ianssa Stratfordissa.
1607-08  Pericles, Coriolanus
1607-19  Cymbeline
1608  Shakespearen äiti Mary Arden kuoli syyskuussa. Kuninkaan miehet saivat jälleen hallintaansa Blackfriarsin teatterin ja The Globe -teatteria käytettiin tämän jälkeen vain kesäisin.
1608-11  Talvinen tarina 
1609  Sonetit julkaistiin, kenties tekijän tietämättä. Shakespeare asettui asumaan Stratfordiin. 
1611  Myrsky
1612-13 Henrik VIII
1613  Shakespeare osti talon Lontoosta, Blackfriarsin 
1616 kuun 25. päivänä Shakespeare laati testamenttinsa. Hän kuoli huhtikuun 23. päivänä (eräiden tietojen mukaan 52-vuotissyntymäpäivänään). Hänet haudattiin Stratfordin kirkkoon.

Shakespearen näytelmiä Tampereen Teatterissa 

Näytelmä - Ensi-ilta - Ohjaaja
Loppiaisaatto 10. 1.1906 
Romeoja Julia 20. 4.1906 
Hamlet 5.10.1906 Alarik Korhonen 
Venetsian kauppias 27. 2.1907 Alarik Korhonen 
Kuinka äkäpussi kesytetään lokakuu 1907 Alarik Korhonen 
Othello 19. 1.1910 Simo Kaario 
Kuinka äkäpussi kesytetään 17. 3.1915 
Loppiaisaatto 23. 4.1916 
Kuniltgas Lear 6. 1.1918 Emil Autere 
Romeo ja Julia 10. 4.1918 Simo Kaario 
Venetsian kauppias 29. 4.1921 Mia Backman 
Miten haluatte 4.11.1921 Kaarlo Aarni 
Windsorin iloiset rouvat 26. 4.1923 Jalmari Lahdensuo 
Kesäyön unelma 23. 2.1927 Eino Salmelainen 
Hamlet 16. 1.1935 Vilho Ilmari 
Kuinka äkäpussi kesytetään 23. 9.1936 Wilho Ilmari 
Loppiaisaatto 7. 4.1943 Raoul af HälIström 
Venetsian kauppias 23. 3.1945 Glory Leppänen 
Paljon melua tyhjästä 19. 2.1947 Glory Leppänen 
Myrsky 28. 2.1950 Jouko Paavola 
Kuinka äkäpussi kesytetään 5.11.1952 Jouko Paavola 
Talvinen tarina 2.12.1953 Jouko Paavola 
Kuningas Lear 2. 3.1955 Jouko Paavola 
Kesäyön unelma 1. 3.1961 Kalervo Nissilä 
Miten haluatte 5. 2.1964 Kari Salosaari 
Romeo ja Julia 24. 1.1968 Jouko Paavola 
Romeo ja Julia (uusinta ensi-ilta) 16. 4.1969 Jouko Paavola 
Coriolanus 2.12.1970 Kari Salosaari 
Venetsian kauppias 8. 3.1978 Matti Tapio 
Hamlet 18. 3.1981 Ossi Räikkä 
Otello 15.12.1989 Kaisa Korhonen 
Antonius ja Kleopatra 14. 8.1990 Maya Tångeberg-Grischin 
Romeoja Julia 5. 1.1994 Nicholas Bye 
  

Romeo ja Julia Suomessa . . . 
1776 Ensimmäisen kerran tämä Shakespearen näytelmä ehti Suomeen, jolloin maineikas ruotsalainen Carl Gottfried Seuerlingin teatteriseurue esitti sen Turussa. Hänen puolisonsa Margaretha oli tietojen mukaan loistava Julia. 
1881  Suomenkielinen, Kaarlo Bergbomin ohjaama kantaesitys oli vuonna Suomalaisessa Teatterissa; Juliana Ida Aalberg ja Romeona Axel Ahlberg.  

...ja Tampereen  Teatterissa 
20.4.1906 Vuonna 1904 perustettu Tampereen Teatteri esitti Romeon ja Julian kaksi vuotta toimintansa käynnistämisen jälkeen. Paavo Cajanderin suomentama draama sai ensi-iltansa Tampereen Raittiustalon juhlasalissa. Aarne Riddelin tulkitsi Romeon roolin, Juliana näytteli Lyyli Kanerva. Koska ensi-ilta ajoittui melko myöhäiseen ajankohtaan keväällä 1906, näytelmä esitettiin vain viisi kertaa. Näytäntövuonna 1906-07 se esitettiin uusintana vielä kolmasti. 
10.4.1918 Romeon ja Julian seuraava tuleminen Tampereen Teatterissa tapahtui  - viisi vuotta sen jälkeen, kun teatteri oli saanut silloisissa oloissa suuren ja modernin oman teatteriraken. nuksen Tammerkosken partaalle. Naemi Levak. sen kirjoittamassa, vuonna 1946 julkaistussa TT:n historiikissa mainitaan, että "Romeona Sven Hilden oli mukaansatempaava, joskir hempeämpi kuin on totuttu tässä osassa näkemään. Julian vaikeasta osasta suoriutui Siskc Paasikoski viehkeällä antaumuksella. Ida Kalske oli leveä ja onnistunut imettäjä. Kaikki esittä. jät suorittivat osansa hartaudella, ja salin täydellä yleisöllä oli harvinainen taidenautinto." Samana keväänä Julian roolissa vieraili useita kertoja näyttelijä Aili Somersalmi Helsingistä. Näytelmä oli TT:n ohjelmistossa myös näytäntökaudella 1918-19; silloin se esitettiin seitse. män kertaa. Seuraavaan Romeon ja Julian toteutukseer Tampereen Teatterissa kuluikin sitten lähes viisi vuosikymmentä. 
196E  Tammikuun 24. päivänä näytelmä sai seuraavan ensi-iltansa ja ohjaajans vieraili Suomen arvostetuimpiin Shakespearetuntijoihin kuulunut Jouko Paavola. Esitys sai kautta linjan erittäin myönteisen kritiikin ja Paavolan sovitus- ja ohjaustulkinta todettiin arvosteluissa "uudenlaiseksi ja vanhaa esitysperinnettä onnistuneesti murtavaksi". Erityisesti Pekka Laiho ja Liisa Roine näytelmän nimirooleissa saivat runsaasti tunnustusta. Näytelmä esitettiin 31 kertaa. 
1969  Tampereen Teatterikesän aikana Paavolan ohjaus nähtiin TT:n ulkoilmaesitykse nä nykyisen TT-Frenckellin yhteydessä olevalla piha-alueella. 
1994 Liisa Roine näyttelee Julian äidin roolin. Romeon isää näyttelevä Martti Palo tulkitsi Romeon roolin yli kaksikymmentä vuotta sitten Porin Teatterissa.

Asko Korpela 20031121 (20031121) o  o AJK kotisivu