Suhteellisen tulon hypoteesi [ccc]

• Kulutuksen taso suhteessa muihin
• Yhteiskunnan standardin mukainen kulutus
• Duesenberryn kulutusfunktio
• Edellinen tulohuippu ratkaisee
• Laman vaikutus
• Mikä on tässä rajakulutusalttius?

Askel kohti laajempia tulokäsitteitä on suhteellisen tulon hypoteesi, jonka Duesenberry esitti 1949. Sen mukaan

• Kuluttaja ei niinkään välitä kulutuksen absoluuttisesta tasosta kuin kulutuksensa tasosta suhteessa muiden kuluttajien kulutukseen.
• Kulutus ei riipu ainoastaan tämän hetken tuloista, vaan aikaisemmin saavutetusta kulutuksen tasosta.
• Mukana siis kaksi tuloa: kuluvan vuoden ja edellinen huippu

Kuluttaja kokee hyötyfunktionsa arvon nousua vain jos hänen kulutuksensa kasvaa keskimääräiseen kulutukseen verrattuna.

• Tämän mukaan kuluttaja, jonka tulot ovat keskitason alapuolella, joutuu käyttämään keskimääräistä suuremman osuuden tuloistaan ylläpitääkseen 'yhteiskunnallisen standardin' mukaista kulutusta.
• Vastaavasti keskituloa suuremmilla tuloilla elävä tarvitsee pienemmän osuuden tuloistaan kulutukseen.
• Jos tulot kasvavat ja tulonjako pysyy muuttumattomana, myös kulutuksen osuus tuloista c/y pysyy vakiona.

Alunperin Duesenberry esitti jälkimmäisen hypoteesinsa keskimääräistä säästämisalttiutta s/y koskevana, mutta koska kulutusalttius on c/y = 1 - s/y, saadaan suhteellisen tulon hypoteesin mukaiseksi makrotason kulutusfunktioksi

C/Y = a + b Y/Y₀    b < 0

• C = kuluvan vuoden kulutus
• Y = kuluvan vuoden tulot
• Y₀ = edellinen tulohuippu

Käytännössä edellinen tulohuippu Y₀ on edellisen vuoden tulo.

Kuten kuviosta ja luvuista nähdään, käytettävissä oleva tulo pienentyi

• kahtena vuonna peräkkäin: 1976 ja 1977, siis
• 1978 edellinen tulohuippu oli 1975
• kolmena vuonna peräkkäin: 1992,1993,1994, siis
• 1995 edellinen tulohuippu oli 1991

Suhteellisen tulon hypoteesin mukainen kulutusfunktio Suomen kansantaloudesta

{ KULUTUS.REG   (68-95)   1 APCY CNST Y/Y0 }  99-01-28  00:21
APCY   = { keskimääräinen kulutusalttius                              (osamäärä)   }
+  0,954 {* CNST    10 Sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi                      }
+ 0,0115 * Y/Y0 { 0,13 tulo/huipputulo                                (osamäärä)   }
{ F  0,017 (1,26)    t,  R²-0,0378,  DW  1,02,  SD  0,021,  Ro  0,48 (1999-01-28) } ;

Tavanomaisessa muodossa

C/Y = 0.95 + 0.012 Y/Y₀    b </ 0

Eli suhteellisen tulon hypoteesin mukaista kulutusfunktiota ei aineistosta saada, koska tässä parametri b saa väärän etumerkin.

Johtopäätös:

Lamaolosuhteissa ihmiset kiinnittävät huomion muuhun kuin nykytulon ja kaukana takanapäin oleven edellisen tulohuipun väliseen suhteeseen.

Mikä on tässä rajakulutusalttius?

• Kulutusfunktion derivaatta dC/dY?

C/Y = a + b Y/Y₀    b < 0

C = a Y + b Y²/Y₀

dC/dY = a + 2 b Y/Y₀

C/Y = 0.95 + 0.012 Y/Y₀    [ b </ 0, näin ei saisi olla ]

dC/dY = 0.95 + 2 (0.012) Y/Y₀ [ kasvava, pitäisi olla alenava ]

Asko Korpela 19990128 (19990127) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu