AJKA ennuste 8010 [ccc]

[Todennäköisesti seuraava AJKA-mallilla tuotettava ennuste voidaan laatia uuden tilinpitojärjestelmän mukaisesti,
kun mallia varten tarvittavat tiedot saadaan takautuvasti vuodesta 1960 lähtien.]

Kehityksen komponentit
Budjetin ehdoilla
AJKA mallin osuvuus
Talouspolitiikan mahdollisuudet
Pähkinänkuoressa

Taulukot:
o AJKA mallissa on oletettu
o Ennusteiden osuvuus
o Vaihtoehdot 1981
o Pähkinänkuoressa

KEHITYKSEN KOMPONENTIT

OECD-maiden talouskasvu on jatkuvasti hidastunut. Vuosien 1978-81 havaitut ja ennustetut kasvuprosentit muodostavat kireän sarjan 4,3,2,1. Suomen talouskasvu viime ja tänä vuonna on perustunut viennin suotuisaan kehitykseen. Mutta maailmanmarkkinoiden laskusuuntainen kehitys tulee väistämättä ja pian kouraisemaan viennin kasvun pysähtymisen kautta hyytävällä otteella Suomen kansantaloutta. Tämänkertaisen AJKA ennusteen mukaan saatetaan jo ensi vuonna joutua lähes tutuiksi käyneille nollalukemille. Tähän johtaa sekä maailmanmarkkinoiden ostovoiman kasvun heikkeneminen että hintakilpailun kiristyminen.

Bruttokansantuotos kasvaa AJKA mallin mukaan tänä vuonna määrällisesti 6 prosenttia eli prosenttiyksikön verran enemmän kuin keväällä ennustettiin. Budjetin liitteessä oleva valtiovarainministeriön ennusteon myös 6 prosenttia. Ensi vuodelle AJKA malli ennustaa kasvuprosentiksi 1. Valtiovarainministeriön ennuste on 3.5 prosenttia. Ero on melko suuri ja mallin ennustama pudotus tuntuu myös suurelta. Mallin puolustukseksi voidaan vain todeta, että sen parametrit perustuvat vuosien 1958-78 havaintoihin ja että sen yhtälöt on valittu useista vaihtoehdoista talousteoreettisin ja tilastotieteellisin perustein.

Työttömyys on erittäin vaikeasti mallilla (ja muutenkin) ennustettavissa oleva asia. Sekä työvoiman tarjonta että kysyntä voidaan yleensä ennustaa alle prosentin virheellä (AJKA mallin virhe vuosina 1971-78.9 ja .6 prosenttia). Mutta ennuste työtömyydestä, niiden suhteellisen pienestä erotuksesta menee usein pahasti vikaan. Esim. vuonna 1975 malli antaa 91 000, kun todellisuudessa työttömyys oli 51 000 (ks. kuvio s. 10). Tälle vuodelle malli ennustaa 83 000 työttömyyttä, mutta näin alas ei enää voida päästä, koska vuosi on lopullaan ja työttömyysluvut pyörivät 100 000 tuntumassa.

Ensi vuodeksi on luvassa työttömyyslukuihin 21 000 nousua. Keväästä tämän vuoden työttömyysennuste on vientikysynnän nousun jatkumisen takia pudonnut roimasti, mutta ensi vuoden ennuste on jonkin verran noussut. Mallin mukaan käänne tapahtuu vuoden vaihteen tienoilla, kun se keväällä näytti vielä siirtyvän pitemmälle ensi vuoden puolelle.

Valtiovarainministeriön työttömyysennuste tälle vuodelle on 99 000 ja ensi vuodelle 80 000.

Inflaatio eli hintojen nousu riippuu mallin (jasiis viime vuosien havaintojen) mukaan suuresti TUPO-korotusten suuruudesta. Ennustetta tehtäessä tämän vuoden TUPO-korotukseksi eli sopimuspalkkaindeksin nousuksi on arvoitu 10 prosenttia. Samaa on oletettu ensi vuodelle. Näillä olettamuksilla bruttokansantuotoksen hintaindeksi nousee mallin mukaan tänä vuonna 14 ja ensi vuonna 10prosenttia.

Toinen yleiseen hintatasoon suuresti vaikuttava tekijä on tuontihinnat. Niiden voidaan laskea tänä vuonna nousevan 16 prosenttia. Ensi vuoden tuontihintojen nousuksi ennustetaan 5 prosenttia. Nämä ovat myös valtiovarainministeriön olettamukset. Ennusteet ovat muuttuneet viime keväästä hieman alaspäin.

Vaihtotase on kansantalouden tasapainoa osoittava vaa'an kieli, joka heilahtelee herkästi mallin olettamuksissa tehtävien muutosten mukaan. Tämän vuoden vaihtotase-ennuste näyttää vajausta 6.1 mrd mk. Ensi vuonna vaihtotasevaje hieman pienenee.

Keväällä ensi vuodeksi ennustettiin AJKA mallilla huomattavasti suurempaa vajetta, mutta kotimaisen kysynnän kasvun jäädessä aikaisemmin ennustettua pienemmäksi tuonti supistuu eikä kasva kuten keväällä ennustettiin. Valtiovarainministeriö odottaa suunnilleen AJKA mallin mukaista vajetta.

Pääomanmuodostus kasvaa malliennusteen mukaan tänävuonna 11 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia eli siis suunnilleen keväällä ennustetun mukaisesti. Valtiovarainministeriön ennuste on tälle vuodelle 10.5 jaensi vuodelle 7.5 prosenttia.

Tulojen ja kulutuksen kasvu noudattaa AJKA ennusteen mukaan suunnilleen bruttokansantuotoksen kasvua. Reaalipalkka eli kuluttajahinnoilla korjattu työntekijän keskipalkka ennen verojen maksamista kasvaa mallin mukaan tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonnakin vielä 3 prosenttia.

BUDJETIN EHDOILLA ...

Kuten ennenkin ennuste on mahdollisimman hyvän vertailukelpoisuuden takia laadittu käyttäen keskeisten olettamusten osalta valtion tulo- ja menoarvioon liittyvän taloudellisen katsauksen lukuja.

Lisäksi on oletettu, että tänä vuonna vienti kasvaa 6 prosenttia. Näin ollen vienti on mallissa eksogenisoitu. Tämä johtuu siitä, että maailmanmarkkinoiden ostovoiman perusteella määräytyvä viennin määrä jäisi selvästi pienemmäksi kuin jo nyt näköpiirissä oleva tämän vuoden vientikehitys edellyttää. Valtiovarainministeriön vientiennuste on 8 prosenttia. Se taas ylittää selvästi puu- ja paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden arviot, jotka ovat 3 prosenttia.

AJKA mallissa on oletettu


 
Muutosprosentti  1979 1980 1981
Finanssipoliittiset päätöksentekomuuttujat
Elinkeinotuki 9 10 10
Tulonsiirrot kotitalouksille  13 15 20
Sosiaaliturvamaksut  13 20 14
Tie- ja vesirakennusinvestoinnit -1 1 8
Maailmantalouden muutokset
Vientihinnat 12 11 8
Tuontihinnat 15 16 5
Puu- ja paperivienti 13 3 -5
Puu- ja paperihinnat 11 16 5
Metalliteollisuuden vienti 11 3 3
Muut olettamukset
Työikäisen väestön kasvu, 1000 15 13 13
Tupoprosentti 10 10 10

Asko Korpela 19971208 (19971208) o AJK kotisivu

AJKA MALLIN OSUVUUS

Mallin osuvuutta voidaan arvioida toisaalta sen mukaan kuinka hyvin se selittää jo tapahtunutta kehitystä ja toisaalta sen mukaan kuinka se jäljestäpäin tarkastellen on aidoissa ennusteissa osunut oikeaan.

Vuosina 1971-78 malli seuraa bruttokansantuotoksen kehitystä keskimäärin 1.6 prosentin virheellä, hintakehitystä 1.1 prosentin virheellä, kulutusta 1.7 prosentin virheellä ja pääomanmuodostusta 2.8 prosentin virheellä, mutta työtömyysennusteen virhe on 33 prosenttia. Vaihtotaseen osalta prosenttivirhe ei ole edes mielekäs mitta, koska luvut voivat pyöriä nollan molemmin puolin.

Aitoja ennusteita tehtäessä todetut virheet ovat mallin hyvyyden todellinen mitta. Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto AJKA mallilla tehtyjen ennusteiden osuvuudesta vuosina 1977-79. Ennusteet on tehty edellisen vuoden syksyllä paitsi vuoden1978 ennuste, joka on tehty helmikuussa 1978

Ennusteiden osuvuus


 
1977 1978 1979
VVM AJKA TOT  VVM AJKA TOT  VVM AJKA TOT
BKT-kasvu  5 3 0 2.5 -1 1 2.5 1 7
Hinnat 9.5 7 10 9 7 6 8 3 8
Työttömyys 2.7 4.0 6.1 5.8 6.0 7.9 7.6 6.1 6.3
Vaihtotase -2.2 -2.5 -.6 -1.6 -2.1 2.0 .9 .9 -1.7
2 2 2 2 2.5 1.5

Asko Korpela 19971208 (19971208) o AJK kotisivu

Taulukon alle on merkitty 'pinnat' kustakin lähemmäksiosuneesta ennusteesta. VVM johtaa kisaa viime vuoden paremmasta ennustamisesta johtuen. Heikoimpia ennusteita ovat bruttokansantuotoksen osalta VVM 1977 ja AJKA 1979, hinnoissa AJKA 1979 ja työttömyydessä VVM 1977. On pidettävä mielessä, että seuraavan vuoden ennusteet tehdään hengessä 'ellei mitään korjaavaa politiikkaa harjoiteta'.

TALOUSPOLITIIKAN MAHDOLLISUUDET

Tässä hengessä voidaan esittää ensi vuodelle myös vaihtoehtoinen ennuste, jossa on muuten samat olettamukset paitsi että sopimuspalkkaindeksin (TUPO) nousuksi on oletettu edellä esitetyn 10 asemesta 6 prosenttia. Vaihtoehto on esitetty sarakkeessa TUPO6 poikkeamina PERUS ennusteesta.

Vaihtoehdot 1981


 
VAIHTOEHTO 1981 poikkeama
PERUS TUPO6
Reaalinen BKT % 1 -.2
Työttömyys, 1000 104 -5
Vaihtotase, mrd mk  -5.3 -.2
BKT-hinnat % 10 -2.9
Nimellispalkat % 14 -4.5
Kuluttajan reaalitulot %  1

Asko Korpela 19971208 (19971208) o AJK kotisivu

Näin siis maltillisempi TUPO ratkaisu pienentäisi hieman bruttokansantuotoksen kasvua ja kuluttajan käytettävissä olevaa reaalituloa sekä pudottaisi nimellistuloa ja hieman heikentäisi vaihtotasetta. Mutta samalla se parantaisi selvästi työllisyystilannetta ja hintakilpailukykyä, joka myöhemmin aiheuttaisi myös bruttokansantuotoksen kasvua.

Näin tuporatkaisun kaksi peruskysymystä ovat

Pähkinänkuoressa


 
1981 TTT  ETLA  VVM  AJKA
80-03 80-04 80-09  80-09
BKT-kasvu % 2 2 3.5 1
Hintatason nousu % 10 3.5 10
Työttömyys 1000 100 115 80 104
Vaihtotase, mrd mk -8.5 -5.8 -6.5 -5.3

Asko Korpela 20140421 (19971208) o AJK homepage o Webmaster