32 Pääomanmuodostus ja kiihdytinperiaate [ccc]

Sisällön mukaan

  1. Pääomanmuodostus Suomessa ja maailmalla
  2. Tuotanto, pääomakanta ja pääomanmuodostus
  3. Pääomakanta ja kiihdytinperiaate
  4. Odotukset ja pääomakanta (joustava kiihdytin)
  5. Pääomanmuodostus ja rahoitusmahdollisuudet
  6. Pääomanmuodostus hyödykeryhmittäin
  7. Lähdeviitteitä
  8. Hicks J.R.


Sisältötyypin mukaan

Teksti o Kuviot o Muut

Teksti:

Käsitteet: Reaalikorko o Hallinnollinen korko
Esimerkki: Paperin tuotanto o Taulukko: Kiihdytin o Regressiolaskelmat

Kuviot:

Kyselijä:

Tietokoneohjelmat: TreGraf o Suokok

Piirrokset: paperikone o poistot o rakennusprojekti o korkoneuvottelu o tieprojekti (Hannu Kalla)

Lähdeviitteitä o Hicks J.R.

Makron perusteet o AJK Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu


32.1 Pääomanmuodostus Suomessa ja maailmalla


1.1 Pääomanmuodostus ja pääomakanta Suomessa

K32.1 Pääomanmuodostus Suomessa

K3201-IFAF-IFRF.gif


K32.2 Pääomakanta Suomessa

K3202-KFAF.gif


1.2 Investoinnit maailmalla

Kuviosta F25.2 nähdään investoinnit prosenttiosuuksina bruttokansantuotoksesta eri puolilla maailmaa.

F25.2 Pääomanmuodostus Yhdysvalloissa ja maailmalla

F2502.jpg Tässä pääomanmuodostus sisältää sekä yritysten että julkisen sektorin pääomanmuodostuksen. Pääomanmuodostus Yhdysvalloissa vaihtelee 16 ja 22 prosentin välillä bruttokansantuotoksesta. Yhdysvalloissa investointien osuus bruttokansantuotoksesta on alhaisempi kuin monessa muussa maassa. Vuodesta 1975 lähtien pääomanmuodostuksen osuus bruttokansantuotoksesta on ollut suurempi kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa.


K32.3 Pääomanmuodostuksen osuus bruttokansantuotoksesta Suomessa

IFAR-IFAFdQGFF-Investointiaste.gif Trendi aleneva kuten yllä teollisuusmaissa. Max 75 38%, min 94 18% tuotantokustannushintaisesta BKTsta. max>2*min!

Tregraf


1.3 Korko ja pääomanmuodostus


32.1 YHTEENVETO


32.2 Tuotanto, pääomakanta ja pääomanmuodostus

Toisin on asia pääomanmuodostuksssa.

Pääomanmuodostus on bruttokansantuotoksen komponenttina kuitenkin korkeintaan puolet yksityisen kulutuksen suuruudesta, joten makrotarkastelu ei kärsi täydellistä haaksirikkoa tämän komponentin virheellisyyden takia.

K32.4 Pääomanmuodostus Suomen kansantaloudessa, mrd 90 mk

ifaf.gif

(kuvio ja aikasarjaon otettu TFEGRAF ohjelman avulla AJKA61.TRE tietokannasta leikepöydälle ja kuvio tallennettu edelleen PSP kuvankäsittelyohjelmalla GIF muotoon.)

Kuviosta nähdään investointien kehitys vuosina 1961-96. Vaihtelu trendin molemmin puolin on investoinneissa suurempaa kuin kulutuksessa ja investoinnit ovat useaan kertaan supistuneet edellisestä vuodesta, vuosina 76-78 kolmena vuonna ja 90-93 jopa neljänä vuonna peräkkäin. (TreGraf tietokoneohjelma)


32.3 Pääomakanta ja kiihdytinperiaate

Avain pääomanmuodostuksen suuren vaihtelun ymmärtämiseen on kiihdytinperiaate.

Kiihdytinperiaatteen ydinajatus:

3.1 Tuotanto ja pääomanmuodostus


Paperin tuotanto ja koneinvestoinnit
Suomessa oli vuonna 1989 käytössä 85 paperikonetta, joiden yhteenlaskettu tuotanto oli noin 6.8 miljoonaa tonnia. Koneiden keskimääräinen tuotanto oli siis 80 000 tonnia. Kapasiteetin käyttöaste oli vuonna 1989 korkea eli noin 94 prosenttia. Vuonna 1976 konekanta oli ollut 100 yksikköä ja niiden tuotanto 4.2 miljoonaa tonnia. Paperikone on 'melkein elävä organismi' siinä mielessä, että sitä uusitaan jatkuvasti osa osalta. Tälläkin hetkellä voi olla käytössä yli 50 vuotta vanhoja runkoja.

Näiden paperin tuotantoa koskevien tietojen perusteella laadimme yksinkertaistetun erimerkin.

Oletaan, että vuonna 1991 kysyntä kasvaa 10 prosenttia.

     Kulutus Pääomanmuodostus, kpl      Koneiden 
Vuosi 1000 t korvaus netto brutto kasvu% määrä 
1990  7000       5      3      8          100 
1991  7700       5     10     15     88   110 
1992  8400       5     10     15      0   120 
1993  8750       5      5     10    -33   125 
1994  8750       5      0      5    -50   125
T7.1 Kulutuksen vaikutus pääomanmuodostukseen

Jos paperin kysyntä myös vuonna 1992 kasvaa 700 tonnilla eli 10 koneen vuosituotannon verran, tarvitaan

Tarina jatkuu edelleen.

HK-paperik1.gif

K32.5 Paperikoneinvestoinnit

K2204-Paperikoneinvestoinnit.gif


3.2 Kiihdytinteorian matematisointi


32.4 Odotukset ja pääomakanta (joustava kiihdytin)

Lähtökohtana joustavan kiihdyttimen hypoteesissa on varannonsopeutusmalli, jonka mukaan

Mutta mikä on tämä haluttu pääomanmuodostus?
Eihän sellaista voida mitata. Vai voidaanko?

Osikossa puhuttiin odotuksista.
Miten ne ilmenevät joustavan kiihdyttimen teoriassa?

HK-rakennu0.gif

Näin ollen kysymyksessä on ns. tekninen viive, eli se seikka, että investointipäätösten kypsyminen valmiiksi tuotannoksi vie tietyn ajan.


32.5 Pääomanmuodostus ja rahoitusmahdollisuudet

Markkinakoron tehtävä

Suomen kansantaloudessa on pitkään vallinnut tilanne, jossa korolla ei ollut sitä resursseja ohjaavaa tehtävää, jota tässäkin taustalla käytetty bruttokansantuotoksen ja koron samanaikaista tasapainottumista edellyttävä ISLM malli kuvaa.


5.1 Nimelliskorko ja reaalikorko

Reaalikorko

K32.6 Nimelliskorko

K32.7 Reaalikorko


Hallinnollinen korko

halkorko

Tästä taas seurasi, että

Ydinajatus kaikissa rahoituksen saatavuutta koskevissa hypoteeseissa on


32.6 Pääomanmuodostus hyödykeryhmittäin

HK-tieinv0.gif


Tutustuttuasi


Lähdeviitteitä:

J.M. Clark:

R.M. Goodwin:

H.B. Chenery:

Kukkonen et al.

Korpela Asko

Hicks J.R.


Asko Korpela 19990130 (19990122) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu