51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus [ccc]

1 Tuottavuuden nousu ja inflaatio
o Tuottavuuden nousu
o Tuottavuuden nousu ja inflaatio
2 Palkankorotuksen määräytyminen Suomessa
3 Palkankorotus ja työttömyys: Phillips-käyrä

o Phillips-käyrän muoto
4 Inflaatio-odotukset ja lisätty Phillips-käyrä
o
KokeilePhillips
[ 5 Palkkaliukuma ja tuponeuvottelut ]
[ 6 Hintatason määräytyminen ]


Missä ollaan?

51.1 Tuottavuuden nousu ja inflaatio

1.1 Tuottavuuden nousu

Miten tuottavuuden nousu määritellään?

Tuottavuuden nousu

Tuottavuus kokonaistaloudellisena käsitteenä on siis

tuottavuuden nousu

K51.1 Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa, tuh 90 mk

lpfr.gif
Kuviosta nähdään työn tuottavuuden kehitys vuosina 1961-96. Tuottavuuden nousu heijastaaa teknistä kehitystä, joka on suhteellisen riippumatonta taloudellisista suhdanteista. Pitkä trendi noudattaa hieman alle ja lyhyt trendi hieman yli 3 prosentin vuosivauhtia. Kuvioon on lisäksi piirretty vuosien 97 ja 98 trendiennusteet jatkaen viimeisestä havainnosta viimeisten 10 vuoden trendin suunnassa.


Piirros: Tekniikan ratas naksahtelee eteenpäin (SuoKan s 142)

HK-ratas2.gif



1.2 Tuottavuuden nousu ja inflaatio

Miksi sitten palkankorotukset kuitenkin aina ylittävät tuottavuuden nousun?
Eivätkö tupo-neuvottelijat tiedä tätä tuottavuudennousurajoitusta?


51.2 Palkankorotuksen määräytyminen Suomessa

Oletetaan,

Tästä seuraa,

Näkyykö tämä tulonjakoasia nyt sitten jotenkin
käyttämässämme AJKA mallissa?


51.3 Palkankorotus ja työttömyys: Phillip-käyrä

Periaatteessa Phillips-käyrä olisi siis yleisessä funktiomuodossa


3.1 Phillips-käyrän muoto

Mutta minkä muotoinen Phillips-käyrä on ja mitkä ovat siinä esiintyvien muuttujien äärirajat?

K51.2 Työttömyys, inflaatio ja palkankorotus

palhin01.gif


51.4 Inflaatio-odotukset ja lisätty Phillips-käyrä

Inflaatio-odotuksilla lisätty Phillips-käyrä voisi olla muodoltaan

PHILLIPS ohjelma

phillw95.gif


51.5 Palkkaliukuma ja tuponeuvottelut


Piirros: Tuponeuvottelut ja palkkaliukuma (SuoKan s 146)

HK-vene1.gif



5.1 Liukumayhtälö

Nyt olemme valmiit tarkastelemaan empiiristä yhtälöä Suomen kansantalouden aineistosta.

Seuraava yhtälö on laskettu vuosilta 1963-89.

WDR% = - 1.3 + 0.39 QGD% + 5.0/UNMR R2 = .489 
 t       1.3    4.5        2.8      DW = 1.72 
                               1989 
WDR% palkkaliukumaprosentti     3.1 
QGP% BKT-hinnan muutosprosentti 6.7 
UNMR työttömyysaste             3.5 
WRN% tupoprosentti              5.7 
WAR% palkankorotusprosentti     8.8 


5.2 Liukuman komponentit

Voimisteluliike on:

Miten siis liukuma puretaan vuosipalkaksi?
         WD% = a + b P% + c/U 
       W%-N% = a + b P% + c/U 
          W% = N% + a + b P% + c/U 
100(W-W1)/W1 = 100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U 
   100(W-W1) = W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U)) 
        W-W1 = W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 
           W = W1 + W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 
           W = W1 (100 + 100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 


51.6 Hintatason määräytyminen

Taulukossa T51.1


Tutustuttuasi


Lähteitä

  1. A.W. Phillips, 'The relation Between Unemployment and the Rate of Money Wage Rates in the United Kingdom, 1861-1957', Economica, Vol. 25 (Nov 1958), pp. 283-99.
  2. P.A. Samuelson and R.M. Solow, 'Analytical Aspects of Anti-Inflation Policy', American Economic Review Papers and Proceedings, Vol. 50, No 2 (May 1960), pp. 177-94.
  3. Edmund S. Phelps, 'Money Wage Dynamics and Labour Market Equilibrium', Journal of Political Economy, July-August 1967, pp. 687-711.
  4. Milton Friedman, 'The Role of Monetary Policy', American Economic Review, March 1968, pp. 1-17.


Sivun alkuun o H6 Harjoitustehtävät
AJK kotisivu o AJK ohjelmasivu o Kansantalouden kurssit o Suomen kansantalous


Asko Korpela 19990204 (19990125) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu