52 Työttömyys, inflaatio ja inflaatio-odotukset [ccc]

1 Palkkaliukuma ja tuponeuvottelut
o
Liukumayhtälö
o Liukuman komponentit
o Miten liukuma puretaan
2 Inflaatio ja palkankorotus ja tuottavuuden nousu
o
Inflaatioyhtälöt
3 Palkankorotuksen vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn
o
Viennin määräytyminen
o VientiYhtälö
o Lyhyt ja pitkä tähtäys
o Rajavientialttiudet
o Joustot
o Joustojen tulkinta on siis:
o Johtopätös

Harjotustehtävä o SUOKOK o Tregraf

Havaintoaineisto: Suomen Phillips o Vienti

Yhtälöt: Inflaatio o Vienti o Inflaatio ja työttömyys

Piirrokset: Tupo ja liukuma o Suomi Eurooppaan o Valutta o Paholainen

Lähteitä

52.1 Palkkaliukuma ja tuponeuvottelut


Piirros: Tuponeuvottelut ja palkkaliukuma (SuoKan s 146)

vene1.gif



1.1 Liukumayhtälö

Seuraava yhtälö on laskettu vuosilta 1951-89 (huom: joustotulkinta!).


1.2 Liukuman komponentit

Miten siis liukuma puretaan vuosipalkaksi?
         WD% = a + b P% + c/U                     Palkkaliukumaprosentti 
       W%-N% = a + b P% + c/U                     Korotus% - Tupo%
          W% = N% + a + b P% + c/U                Korotus% = Tupo% + ...
100(W-W1)/W1 = 100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U   Tasoista ...
   100(W-W1) = W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U)) 
        W-W1 = W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 
           W = W1 + W1 (100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 
           W = W1 (100 + 100(N-N1)/N1 + a + b 100(P-P1)/P1 + c/U))/100 


52.2 Hintatason määräytyminen

Taulukossa T52.1


Tutustuttuasi

52.3 Palkankorotuksen vaikutus Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn

Suokan 10

10.1 Viennin määräytyminen

K10.1 Tavaroiden ja palvelusten vienti, mrd 90 mk

XGSF-Tavara-palveluvienti.gif

Kuviosta nähdään viennin kehitys vuosina 1961-96. Viennin kehityksen dramaattiset käänteet näkyvät kuviossa hyvin selvästi. Viime vuosien jyrkkä viennin nousu ei lainkaan noudata ei pitempää 25 havainnosta laskettua sen enempää kuin lyhyempää 10 viimeisen vuoden havainnoista laskettuakaan trendiä. Viimeiset havainnot ovat kaukana trendien yläpuolella. Kuvion perusteella voidaan helposti ennustaa, ettei näin voi enää pitkään jatkua, vaan että vientiteollisuudessa tavalla tai toisella törmätään kapasiteettikattoon.

XGSF-Tavara-palveluvienti-1.gif

Jos sama kuvio piirretään siten, että tiedot päättyvät vuoteen 1990, on tilanne aivan toinen. Koko 80 luvun tasaisena jatkunut kehitys noudattaa 2.3 % 10 viimeisen vuoden havainnoista laskettua trendiä, mutta on kaukanan pitkän tähtäyksen trendistä, joka noudattaa 5 % kasvua.

Vielä 90-luvun alussa voitiin kirjoittaa näin:

"Tällainen kehitys johtuu perimmältään Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisestä markan yhä räikeämmäksi käyvästä yliarvostuksesta. Se ei voi jatkua loputtomiin, vaan markan kurssia joudutaan ennen pitkää korjaamaan tuntuvalla devalvaatiolla. Sen ainoa vaihtoehto olisi pitkäaikainen Suomen inflaatioprosentin kilpailijamaita hitaampi kehitys. Se taas ei ole mahdollista niin kauan kuin työmarkkinajärjestöt käyttäytyvät jäsentensä toiveiden mukaisesti ja pyrkivät keskinäisessä tulonjakotaistelussaan muita parempiin tuloksiin kuten edellisessä luvussa todettiin."


varpaat1.gif



Selvä, selvä. Näkymätön käsi ympäri Eurooppaa on siis tärkeä. Mutta puhe oli, että tarkastelijan varpaankärjet ovat Suomen puolella. Mitä tarkoittaa?

xwqr.gif
T10.2 Viennin kilpailukykymuuttuja

XWQR Suomen kilpailukyky (osamäärä) 
ExpTrend: 61-95 -1,0%, 86-95 0,6% 61-95, Sd = 0,247 
61 2,665 2,454 2,264 2,187 2,134 1,981 1,899 2,086 2,131 2,175 
71 2,034 1,991 1,963 2,203 2,058 1,905 1,913 1,986 2,094 2,105 
81 2,009 1,983 1,970 1,972 1,895 1,738 1,690 1,673 1,675 1,552 
91 1,417 1,552 1,745 1,809 1,850 
XWQR = XGSP/(WSAC/QGFF)                  1989 
XGSP Suomen vientihinta, 1985=1         1.086 
WSAC Suomen palkkasumma, mrd mk         265.2 
QGFF bruttokansantuotos th, mrd 85 mk   345.6 
ULCC yksikkötyökustannus, WSAC/QGFF     0.767 
XGSU kilpailykykymuuttuja, XGSP/ULCC     1.42 


valuutt1.gif


Toiset kasvot ovat tietysti hinta valuutassa ja toiset hinta markoissa. Eikö niin?


piru1.gif


XGSF = - 31.2 + .62 XGSF1 + .62 QGEF + 9.4 XGSP/ULCC R2 = .986 
  t       1.7   4.8         2.9        1.3           DW = 1.40
                                                    1989 
XGSF Tavaroiden ja palvelusten vienti, mrd 85 mk   107.8 
QGEF OECD-maiden bruttokansantuotos, 100 mrd 80 d  101.0 
XGSP Tavaroiden ja palvelusten vientihinta, 1985=1 1.086 
ULCC yksikkötyökustannus, WSAC/QGFF                0.767 

Rajavientialttiudet

Lyhyt tähtäys:

Pitkä tähtäys:


Joustot

Joustojen tulkinta on siis:

Lyhyt tähtäys:

Pitkä tähtäys:

Johtopäätös


Lähteitä

  1. A.W. Phillips, 'The relation Between Unemployment and the Rate of Money Wage Rates in the United Kingdom, 1861-1957', Economica, Vol. 25 (Nov 1958), pp. 283-99.
  2. P.A. Samuelson and R.M. Solow, 'Analytical Aspects of Anti-Inflation Policy', American Economic Review Papers and Proceedings, Vol. 50, No 2 (May 1960), pp. 177-94.
  3. Edmund S. Phelps, 'Money Wage Dynamics and Labour Market Equilibrium', Journal of Political Economy, July-August 1967, pp. 687-711.
  4. Milton Friedman, 'The Role of Monetary Policy', American Economic Review, March 1968, pp. 1-17.


Asko Korpela 19990412 (19990125) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu