Palaute07


H07.2.1

Keskihajonta osoittaa samaa kuin Durbin-Watsonin luku. Keskihajonnalla eli standardipoikkeamalla mitataan poikkeamaa odotusarvosta.

AJK: Ei ole näin. Keskihajonta OK, mutta ei sama kuin D-W, joka mitta autokorrelaatiota.


H07.4 = Kohdan 2.2 ymmärtäminen takkuili hiukan. Olisiko piänyt laskea raja-alttiuksia ja joustoja?

AJK: Kyllä, siihen tapaan... Olen täsmentänyt tehtävää.


H07.4 = Viivästetyn koron käyttämistä olisi voinut korostaa jotenkin harjoituksessa.

AJK: Kiitos vihjeestä, on tehty.


H07.4 = Mitkä ihmeen hyödykeryhmät?


Kaikissa kolmessa tapauksessa nakyy, että malli ennustaa paremmin ennen lamaa kuin lamaperiodi mukaan otettuna. Se lienee luonnollista, olihan lamalla suuri vaikutus pääomanmuodostukseen. Kokeilin huvikseni pelkän lamaperiodin 90-95 estimointia. Se toimi hyvin, mutta estimointiperiodi lienee liian lyhyt?

Selistysasteen perusteella ei oikeastaan voida puhua ennustamisesta vaan selittämisestä.

Peukalosääntönä voidaan pitää: Tilastoteoreettiset kriteerit vaativat 15 havaintoa.


Perusmuotona oleva joustavan kiihdyttimen teoria on hyvin yksinkertainen, sillä se sisältää vakiotermin lisäksi vain yhdellä viivästetyn bruttokansantuotoksen ja kahdella viivästetyn pääomakannan.

Virhe: Tämä on naivi kiihdytin, ei joustava kiihdytin, 'to be exact'.

Vain seuraava on joustava kiihdytin:

... mutta mihin se perustuu? - Vastaus: Joustava kiihdytin


QGF1:n (viivästetty BKT tuotantokustannushintaan) kerroin on kasvanut 0.76:sta 0.94:ään. Eli jos viivästetty tuotantokustannushintainen BKT kasvaa 1%:lla, se kasvattaa yksityistä tuotannollista pääomanmuodostusta 0.76%:lla ennen lamaa ja 0.94%:lla laman jälkeen.

AJK: Tätä en olisi uskonut enää lukevani, vai oliko tämä testi: lukeeko se äijä näitä vai ei? 2 p korkein mahdollinen, vaikka olisi muut asiat kuinka hienosti tahansa kuten tässä tapauksessa olikin. Kehotan kertaamaan:

3.2.3 Derivaatta o 3.3 Muutoksen tärkein mitta on jousto


H07.4 = Useat asiat tulevat ainakin minulle ensimmäistä kertaa, ja voisi olla hyvä jos kunkin harjoitustehtävän keskeiset teoriat käytäisiin ensin tunnilla yhdessä läpi. !? - Moneenko kertaan? - Kiihdytin, joustava kiihdytin ja tuotannon, pääomakannan ja koron vaikutus on kertaalleen läpikäyty.

Lisäksi:

Pääomanmuodostus ja kiihdytinperiaate o Odotukset ja pääomakanta o Pääomanmuodostus ja rahoitusmahdollisuudet


Kun investointi toteutetaan sitten käytännössä on päätöshetkestä saattanut kulua jo huomattava aika, rakennusprojekteissa jopa 10-20 vuotta.!?


Oikeastaan harmittaa, että joudutaan toteamaan:

Suosittelisin lamaperiodin estimoinnissa siirtämään myös estimoinnin alkuajankohtaa saman verran kuin loppuajankohtaa, tulisi laman vaikutus vieläkin paremmin esiin kuin jos vain loppuajankohtaa siirretään.


"Olisi kuitenkin kiva saada oikeita vastauksia ainakin vaikeammiksi osoittautuneisiin harjoitustehtäviin esim. kurssin loppupuolella. "


"Tehtävänannot voisivat olla ehkä hieman selkeämpiä, sillä tässä harjoituksessa alun tehtävänanto ja vastausluukkkujen kysymykset eivät oikein tuntuneet sopivan yhteen."


H07.4 = Nämä isot ruudukot ovat kätevämpiä käyttää.

Olisi ainakin tenttiä varten mukava käydä pikaisesti läpi harjoitustehtävien tärkeimpiä kohtia, ns "oikeita vastauksia".

On sääli, että harjoitustehtävää tehdessä ei voi käydä muilla sivuilla, esim. luentojen sivuilla, sillä muuten jo kirjoitetut vastaukset häviää. Kirja on siitä syystä aika välttämätön apuväline.

H07.4 = Harjoitus oli oikein mielenkiintoinen, mutta esimerkiksi normaali- ja lamaperiodin vertailu oli tässä ruudulla hiukan kömpelöä. Olisi hyvä, jos ikkunaa voisi venyttää kirjoittaessa, koska vierityspalkit ovat hitaita ja aina joku tieto on piilossa. Toisaalta nyt oli paljon parempi kirjoittaa kuin kurssin alussa, jolloin ikkunat olivat todella pienet. (ERITTÄIN TÄRKEÄTÄ PALAUTETTA, Kiitos!)


Suomen kansantaloudessa koron merkitys investointipäätöksiin on ollut varteenotettavaa vasta 70-luvulta lähtien. (??) Mielestäni vasta 80-luvun puolivälistä lähtien


Kyseisessä tehtävässä jokainen estimoitava funktio sisältää eri parametrit (siis myös eri aineiston) ja näin ollen selitysastetta ei ole nyt järkevää käyttää. (Mihin? - keskinäisen paremmuuden vertailuun?)

Sama tekijä myöhemmin:

Siis mallit pystyvät selittämään ERITTÄIN HYVIN Y:n kokonaisvaihtelua.


Edellä oleva yhtälöryhmä tunnuslukuineen kuvaa normaaliperiodia vuosilta 1963-1995. Normaaliperiodi määritellään taloudellisena jaksona, jossa nousu- ja lamakaudet vaihtelevat.

AJK: Kaikkea sitä kuulee: 90-95 kuuluu normaaliperioodiin!!

LAMAPERIODI vuodet 1992-1994 (Estimointiperiodin minimipituus on 15 havaintoa)
NORMAALIPERIODI vuodet 1963-1995 !!


Palautteesta kiitokset. Se helpottaa ja auttaa sekä sivujen että tehtävien tekemistä!

Asko Korpela 971129 (970318) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]