11 Ennuste ja sen vaihtoehdot

1 Malli ennusteen perustana
o 11.1.1 Makromallin kolme tasoa
o 11.1.2 Mallin heikot ja vahvat puolet
o 11.1.3 Malli on karkea kuva
2 Eksogeeniset muuttujat
o 11.2.1 Eksogeenisten muuttujien luonne
o 11.2.2 Ennusteen ehdollisuus
3 Ennuste ja sen vaihtoehdot
o 11.3.1 Perusennuste
o 11.3.2 Vaihtoehtoinen ennuste
4 Ennusteiden osuvuus
   Harjoitustehtävä

Malli tarjoaa kiinteän kehikon kokonaistaloudellisen ennusteen laatimiselle. Mallin kansantalouden tilinpidosta peräisin olevat määritelmät ja tasapainoehdot takaavat, että ennuste on sisäisesti ristiriidaton eli että kaikki rakenteelliset kokonaisuudet todella ovat osiensa summia.

Jaakko Okker AJKA mallista o AJKA sivulle


Olemme nyt tutustuneet hyödykemarkkinoiden ja työvoimamarkkinoiden komponentteihin ja tärkeimpiin niiden riippuvuuksia koskeviin teorioihin.

AJKA mallin yhtälöt on esitetty AJKA mallia esittelevässä tiedostossa. Makromalli on vielä paperikonettakin elävämpi organismi ja sen kertoimet muuttuvat aina kun uutta havaintoaineistoa ilmestyy.

Mallin 50 yhtälöstä vajaat 15 on käyttäytymisyhtälöitä. Niistä kukin riippuu noin kolmesta parametrista, joten kaikkiaan mallin parametreja on noin 50. Nämä parametrit sisältävät kaiken kansantalouden sisäisiä riippuvuuksia koskevan teorian. Niiden varassa myös mallilla kansantaloudesta tehtävät ennusteet ja talouspoliittiset vaihtoehtolaskelmat seisovat tai kaatuvat.

AJKA mallin ja AJKCB mallin erot
1. AJKCB malli on yksinkertaisuuden vuoksi rakennettu juoksevahintaisten muuttujien varaan, kun taas AJKA mallissa hyödykemarkkinoiden kokonaiskysynnän komponentit on käsitelty määrinä eli kiinteähintaisin muuttujin.
2 Yksityinen kulutus, tuonti, tuotanto ja hintataso on AJKA mallissa jaettu komponentteihin, kun taas AJKCB mallissa ne esiintyvät kukin yhtenä muuttujana.
3. AJKCB mallissa tuloja ja tulonkäyttöä koskevat määritelmäyhtälöt ovat huomattavasti aggregoidumpia kuin vastaavat yhtälöt AJKA mallissa, jossa on noudatettu kansantalouden tilinpidon yhteenvetona esitettyjen sulautettujen tilien aggregointitasoa.

AJKA mallin ja AJKCB mallin erot


11.1 Malli ennusteen perustana

Mallin laajuuden todettiin tarkoittavan sen yksityiskohtaisuutta eli sitä kuinka moneen palaseen sama kokonaisuus on jaettu.


11.1.1 Makromallin kolme tasoa

Teknisesti riittävä

Ennen muuta tietokoneohjelmoinnin kannalta jo mallin suppein mahdollinen versio tuo esiin kaikki oleelliset piirteet. Luvun 5 alussa sekä lohkokaaviomuodossa että yhtälöinä esitetty

Käsitteellisesti riittävä

Luvun 5 lopussa esitetty noin 20 yhtälön laajuinen AJKCB malli sisältää sen sijaan jo kokonaisen makrotalousfilosofian.

Talouspoliittisesti riittävä

Vasta AJKA mallin kokoinen kuva kansantaloudesta on niin yksityiskohtainen, että sen perusteella voidaan

Toisaalta kymmenen kertaa yksityiskohtaisempi malli ei suinkaan takaa kymmenen kertaa tarkemmin osuvia ennusteita tai kymmenen kertaa parempaa talouspolitiikkaa, vaikka sen laatiminen ja ylläpito saattaa merkitä hyvinkin kymmenen kertaa suurempaa työmäärää ja kymmenen kertaa suurempia ylläpitokustannuksia. Toisaalta teorian ja mallin olemukseen kuuluu yksinkertaistus, suorastaan karrikointi. Ei kaikkea, mutta oleellinen pyritään saamaan esille vähin piirroin.

Tässä mielessä AJKA mallin suuruinen mosaiikkikuva Suomen kansantaloudesta on eräs mahdollisuus. Sillä voidaan sekä laatia


11.1.2 Mallin heikot ja vahvat puolet

Mitkä ovat mallin vahvat ja heikot puolet ennustekäytössä?

Ekonometrisen mallin vahvoja puolia ennustevälineenä ovat sen

Ekonometrisen mallin heikkous taas on sen tunnottomuus 'erityisten asianhaarojen' suhteen.

Kuusikymmenluvulla kehitetyt mallit kokivat öljykriisissä haaksirikon.

Mutta toisaalta


11.1.3 Malli on todellisuuden karkea kuva

Malli on kuva menneisyyden keskimääräisestä kehityksestä. Sen vuoksi myös mallilla tehty ennuste perustuu menneisyyden keskimääräiseen kehitykseen. Tällä seikalla on merkitystä myös mallin perustana olevaa havaintoaineistoa rajattaessa.

pajatso1.gif


Mallihan onkin pajatso!

Ennusteen tekeminen ekonometrisella mallilla on siinä suhteessa samanlaista puuhaa kuin pajatson pelaaminen, että jotain on iskettävä sisään, jotta jotain tulisi ulos. Mallilla ennustettaessa markkoja ovat eksogeenisten muuttujien arvot. Niitä heitellään malliin ja malli sylkäisee ulos endogeenisten muuttujien arvoja. Erona pajatson pelaamiseen on siis, että mallista tulee aina jotakin ulos, jos sinne jotakin heitetään sisään. Pajatsostahan ei joka lyönnillä tule ulos.


11.1.4 Kaikki riippuu kaikesta

Ekonometrinen kokonaistaloudellinen malli on eräänlainen 'kaikki riippuu kaikesta' järjestelmä.


11.2 Eksogeeniset muuttujat

Malli on siis loputon riippuvuuksien ketju. Mutta siihen on jätetty myös 'irtopäitä'.

11.2.1 Eksogeenisten muuttujien luonne


11.2.2 Ennusteen ehdollisuus

Tällä tavoin mallilla tehtävä ennuste on ehdollinen .

Onko siis ensin ennustettava eksogeenisten arvot jotta voitaisiin sitten mallilla laskea endogeenisten arvot?

Juuri näin on tehtävä. Tässä on siinä mielessä paradoksi, että ennusteen tekijä ennustaa lopulta vain eksogeenisten muuttujien arvoja. Endogeenisten muuttujien arvot antaa malli laskien ne yhtälöiden avulla täysin mekaanisesti. Ennusteen mallilla laatiminen on siis sellaisten eksogeenisten muuttujien arvojen etsiskelyä, jotka antavat uskottavan tuntuiset arvot endogeenisille muuttujille.

Monet eksogeeniset muuttujat ovat luonteeltaan talouspolitiikan instrumentteja.


11.3 Ennuste ja sen vaihtoehdot

Seuraavaksi käymme läpi ennusteen laatimisen vaiheet siten kuin ne joudutaan mallilla ennustettaessa käymään. Laadimme ennusteen kahdelle vuodelle. Ennustetulostukseen tulee aina viimeisen havaintovuoden tiedot sekä kulumassa oleva ja seuraava vuosi. Tässä ennuste on tehty vuosille 1990 ja 1991.


11.3.1 Perusennuste

AJKA mallilla ennusteita on laadittu syksystä 1976 lähtien kaksi kertaa vuodessa, aina kun kansantalouden tilinpidosta valmistuu uutta tietoa. Näin tapahtuu helmikuussa, jolloin saadaan juuri päättyneen vuoden ennakkotiedot useimmista keskeisistä tilinpidon muuttujista. Lopulliset tiedot valmistuvat elokuussa. Syksyn ennuste laaditaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarvio eli budjetti julkistetaan eli annetaan eduskunnalle. Tämä tapahtuu syyskuun puolivälissä.

Budjettiin sisältyy valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, jossa puolestaan on esitetty valtiovarainministeriön ennuste seuraavalle vuodelle. AJKA mallilla laaditaan ikäänkuin viralliselle vaihtoehtoinen ennuste, jossa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle samoja olettamuksia kuin on käytetty valtiovarainministeriön ennusteessa.

Entä jos ei siellä ole?

Sitten arvioidaan itse. Talouspolitiikan instrumentin luonteisia on eksogeenisten joukossa vain kymmenkunta. Niiden merkitys ennusteen kannalta on todella strateginen. Loput eksogeeniset ovat vähämerkityksisiä mitattuna niiden suuruudella bruttokansantuotokseen verrattuna. Mutta ne ovat välttämättömiä tilinpitoteknisesti eli 'mallin umpeutumisen' kannalta. Niillekin on määrättävä ennusteperiodin arvot. Arvot voidaan saada esim trendiennusteista.

Trendiennustella

Mutta mikä trendi otetaan? Pitkä, lyhyt, eksponenttitrendi vai lineaarinen?

Annetaan selitysasteen ratkaista.

.Eksogeeniset muuttujat

No vihdoin päästään pääasiaan. Onpa mielenkiintoista nähdä miltä Suomen kansantalouden tulevaisuus näyttää.

Seuraavassa on linkki AJKA ennusteen verkkoversion siihen kohtaan, jossa on esitetty syksyllä 1996 tehty AJKA ennuste sellaisena kuin se on julkaistu vuodesta 1976 lähtien kaksi kertaa vuodessa ilmestyneessä vihreässä AJKA ennuste vihkossa.

Ajka ennuste 1996 syksyllä (15 tärkeintä muuttujaa)

Seuraavassa on linkki AJKA mallin esittelysivulle kohtaan jossa esitetään täydellinen AJKA ennuste.

Ajka ennuste 1996 syksyllä (kaikki AJKA mallin muuttujat)


11.3.2 Vaihtoehtoinen ennuste

Ohjelman käyttäjä voi mielin määrin muuttaa perusennustetta ja vaihtaa saamansa vaihtoehdon perusennusteeksi. Poistuttaessa peusruudusta on mahdollisuus ottaa esiin perusennusteen mukaiset graafiset esitykset kaikista mallin muuttujista sekä tulostaa alkuperäisen tai tallettamansa uuden perusennusteen AJKAFOR.FIL tiedostoon ja sitä kautta paperille. Siinä vaiheessa ei ole mahdollisuutta ryhtyä muuttamaan ennustetta.

Millaisia vaihtoehtoisia ennusteita voitaisiin tehdä? Vaihtoehtoisten ennusteiden tekeminen käy todella käden käänteessä. Esimerkkinä voidaan tarkastella samaisessa syksyn 1990 AJKA ennusteessa esitettyjä vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoiset ennusteet


11.4 Ennusteiden osuvuus

Ennusteiden osuvuus

Kokeile tietokoneohjelmaa!

FORAJKA ohjelmalla voit tutustua AJKA mallin käyttöön kokonaistaloudellisten ennusteiden laatimisessa. Ohjelma laatii aluksi perusennusteen, joka säilyy vaikka omassa ajossasi korvaisitkin sen uudella. Voit laatia omia vaihtoehtojasi eksogeenisia muuttujia muuttamalla.

Ennusteiden laatiminen Harjoitustehtävä


Alkuun o Makroteoria ja Suomen kansantalous o Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu

Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu

Asko Korpela 971124 (970409) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]