Pihlanto Pekka 
Osakekurssit ovat häilyvä sitouttamisen perusta

Julkaistu Helsingin Sanomissa 3.3.2001
Optiojärjestelyjen käyttö yritysjohdon palkitsemiseen ja sitouttamiseen näyttää vaikeasti perusteltavissa olevalta, vaikka uskoisikin johdon kykyyn vaikuttaa aidosti kursseihin. Pörssikurssit kertovat yhteenvedonomaisesti sen, miten markkinoilla toimivat sijoittajat uskovat yrityksen mahdollisuuksiin tuottaa tulosta. Kurssit ovat tunnetusti jatkuvassa liikkeessä ja yllättäviä muutoksia tapahtuu aika ajoin. Hyvin monet ennalta arvaamattomat tekijät saavat aikaan suuriakin muutoksia. Pieni ja harmitonkin tapahtuma voi saada käyntiin prosessin, jonka lopputuloksena on hyvin oleellinen muutos - nousu tai lasku. Yrityksen johto voi saada haluamiaan muutoksia aikaan lausunnoillaan tai niiden sopivalla ajoituksella. Suuri osa näistä muutostekijöistä voi olla sellaisia, että niillä ei ole mitään varsinaista yhteyttä yrityksen todellisen tuloksentekokyvyn muutokseen. Lisäksi, vaikka yhteys olisikin, markkinoiden reagointi voi olla suuresti liioiteltu. 

On kysymys odotuksista ja toiveista

Koska osakekursseissa on siis kysymys ihmisten odotuksista ja toiveista, jotka vaihtelevat uusien tietojen tai pelkästään huhujen vaikutuksesta, tuntuu varsin kyseenalaiselta kytkeä johtajien palkitseminen ja sitouttaminen näin oikukkaaseen mittariin. Vaikka omistajien etu kieltämättä liittyy kurssien nousuun ja niiden korkeaan tasoon on syytä muistaa, että vasta yrityksen voitto muodostaa osakkeen arvon konkreettisen perustan. Voiton ja osakkeen kurssin välillä on varmasti positiivinen riippuvuussuhde pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä tähtäyksellä kurssit voivat laukata täysin voitosta ja realistisista voiton odotuksistakin riippumatta sinne tänne, sillä kurssit muovautuvat monien ihmisten odotusten yhteissummasta. Ihmisethän ovat optimisteja - ainakin kurssien noustessa. Pessimismi voi sitten todellisen tai kuvitellun muutoksen tapahtuessa iskeä liioitellulla intensiteetittä. 

Eräät IT-yhtiöt tarjoavat konkreettisen esimerkin: kun kurssit olivat nousussa, ihmiset uskoivat näiden yhtiöiden tuloksentekokykyyn - ja kurssien nousun jatkuvuuteen - vaikka yritykset näyttivät tilinpäätöksissään pitkäänkin tappioita. Usko oli vahva, mutta sitä ei riittänyt pitkään. Varovainen sijoittaja uskoisi tulevaisuuteenkin paremmin, mikäli voittoa syntyisi edes jossakin määrin nyt heti. 

Ylisuuria riskejä ilman omaa tappion vaaraa

Kun osakekurssit ovat tällainen "virvaliekki", joka heiluu hyvin summittaisesti yrityksen todellisen tuloksentekokyvyn ympärillä, tuntuu rationaalisti ajatellen perusteettomalta asettaa yrityksen (johdon) tavoitteet pörssikurssien termein. Sitähän optiosopimusten tekeminen tarkoittaa, että johdolle annetaan toimintansa mittapuuksi osakkeen oikukas hinta ja sekin vain optiosopimuskauden mittaiseksi ajaksi. Yrityksen voitto sellaisenaan ja nimenomaan pitkällä aikavälillä jää helposti toissijaiseksi. Tulostakin on tosin saatava aikaan, mutta ennen kaikkea positiivisia odotuksia, jotta kurssit nousisivat edes siksi ajankohdaksi, jolloin optiovoitot voidaan lunastaa. 

Tämä tavoite voi houkutella johtoa ylisuurien riskien ottamiseen. Kysymyksessä on tietty eettinenkin ongelma, sillä johto voi ottaa riskin ilman omaa tappionvaaraa. Jos riskinotto ei tuota odotettua tulosta, johtaja voi menettää korkeintaan maineensa ja työpaikkansa, mutta hän voi siirtyä toiseen yritykseen. Yritykseen pääomaa tosissaan sijoittanut kärsii todellisen tappion, johtajalta jää vain odotettu optiovoitto saamatta. 

Optiosopimus ei siten olekaan omistajien kannalta niin edullinen johdon palkitsemis- tai sitouttamismuoto kuin uskotaan. Lisäongelmana on se, että vaikka riskinotto onnistuisikin eli johtaja saisi optiovoittonsa ja omistaja kurssivoittonsa, niin viimeksi mainitulle koituisi myös omistuksen laimenemisvaikutus. Omistaja ei voi kuitenkaan olla varma siitä, oliko kurssinnousu todellakin johdon ansiota, vai lähinnä suotuisan yleisen markkinakehityksen seurausta, jolloin osakkeiden arvon laimennusvaikutus kärsittiin turhaan. Pitkällä aikavälillä sijoittaville omistajille jää lisäksi epävarmaksi, onko kurssin nousu pysyvää, vai ryöstöviljeltiinkö yrityksen resursseja lyhytaikaisen ja pian hiipuvan nousun aikaansaamiseksi. 

Palkkioksi rahaa - omistajille vastineeksi odotuksia

Johdon palkitsemisen ja kannustuksen sitominen osakekursseihin näyttää ongelmalliselta siitäkin syystä, että palkitsemiseen voidaan käyttää rahaa siitä huolimatta, että yritys ei ole tuottanut riittävästi - ehkä ei mitään. Yleensä ajatellaan, että palkkioita ja kannustimia voidaan maksaa vasta sitten, kun syntynyt jotakin, mistä maksaa. Tällainen epäloogisuus on siis käynyt mahdolliseksi, kun optiovoitot saadaan markkinoilta, eikä yrityksen kassasta. Eräät kirjanpidon asiantuntijat ovatkin kiinnittäneet huomiota tähän epäkohtaan, että osa johdon saamista palkkioista suoritetaan ohi kirjanpidon. 

Yritystoimintaan tähän asti olennaisesti liittyneestä varovaisuuden periaatteesta onkin viime aikoina etäännytty huomattavasti, kun palkitseminen ja sitouttaminen suoritetaan rahalla, jonka olemassaolo perustuu vain odotuksiin. Saajilleen tämä raha on tosin oikeaa rahaa, mutta jo hyvinkin pian niiden saamisen jälkeen odotukset saattavat haihtua, jolloin osakkeenomistajat, lainanantajat ja usein myös yrityksen työntekijät sekä toimihenkilöt - jotka eivät päässeet nauttimaan optioista - kärsivät. Näin lyhytaikaisen ja häilyvät tavoitteen saavuttamisesta hyötyvät usein todellakin vain optiovoittojaan lunastamaan päässeet henkilöt. On helppo päätellä, mikä on optioiden sitouttamisvaikutus erityisesti erittäin suuren optiovoiton saamisen jälkeen. Sinänsä se ajatus, että tullakseen sitoutetuksi ja ponnistellakseen tosissaan työssään, johtaja tarvitsee helpohkon optiosopimuksen, on omiaan heikentämään yritysjohtajien ammattikunnan ja koko yritysmaailmankin uskottavuutta kansalaisten silmissä. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu 
 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010303 (20010303) o o AJK kotisivu