Pihlanto Pekka 
Ovatko ihmisaivot tietokone vai tajunnan teatteri?

Julkaistu Tietoyhteys-lehdessä 2/2001, Toukokuu

"…our own consciousness is in many ways the most significant topic to us as human beings." (Baars 1997, vii) 

Ihmisen aivojen toimintaa ja rakennetta on usein verrattu tietokoneeseen. Tekoälytutkijoilla lienee yleensä mielessään tavoite luoda tietokoneohjelmia, jotka muistuttavat toimintaperiaatteiltaan mahdollisimman tarkoin ihmisen aivoja. Jotkut heistä ovat jopa esittäneet vision, että kun tässä tavoitteessa päästään riittävän pitkälle, saadaan aikaan ihmistä muistuttava robotti, jolla on itsetietoisuus ja kyky kokea tunteita. 

Monia aikaisemmin esitettyjä realistisempi näkemys ihmisaivoista näyttää olevan niillä neurobiologeilla, kognitiotutkijoilla ja psykologeilla, jotka vertaavat ihmisen aivojen ja tajunnan toimintaa teatteriin. Eräs tällainen tutkija on amerikkalainen Bernard J. Baars. Hän on koonnut usean eri tieteenalan tutkimustuloksista kokonaisuuden, jota hän kutsuu teatterimetaforaksi (In the Theater of Consciousness. The Workspace of the Mind. Oxford University Press 1997). Sen avulla saa aavistuksen siitä, millä tavalla käsittämättömän monimutkaiset ihmisaivot tuottavat tietoisuuden. 

Teatterimetaforan ydin on tietoisuuden näyttämö, jonka valokeilaan näyttelijät ilmestyvät muutama kerrallaan. Näyttämön muodostaa ihmisen työmuisti. Näyttelijät ovat niitä ajatuksia, joita me kulloinkin tiedostamme itsellämme olevan. Kuten oikeassa teatterissakin, vain pieni osa esitykseen vaikuttavasta kokonaisuudesta tulee kerrallaan "spottivalon" piiriin. Tämä kuvaa hyvin sitä, että ihmisen kyky pitää asioita tietoisuudessaan on varsin rajoitettu. 

Valokeilaan pääsystä kilpailevia näyttelijöitä on erilaisia. Ulkomaailmasta aistien välityksellä muodostuvat havainnot ovat ehkä parhaiten tunnettu näyttelijäryhmä. Toinen ryhmä on "sielun silmin" nähtävät kuvat ja "sielun korvin" kuultavat sisäiset keskustelut. Ihmisen on mahdotonta toimia ilman tätä sisäistä visualisointia ja keskustelua. Ajatellaanpa erityisesti luovaa työtä tekevää henkilöä: hän kuvittelee etukäteen toimintaansa, voidakseen sitten toteuttaa sen. Näyttelijöitä ovat myös ideat ja intuitio, jotka edustavat jotakin aivan uutta. 

Kaikki muu teatterissa onkin tiedostamatonta - mukaan luettuna yleisö. Yleisö käsittää muistin mittaamattomat tietovarastot, tietämyksen ja automaattiset toimintamekanismit. Meillä on sanavarastoa, tapahtumatietoa, kasvojen, puheen ja tapahtumien tunnistamisrutiineja ja uskomuksia. Nämä yleisön toiminnot käynnistyvät automaattisesti valokeilassa esiintyvien näyttelijöiden herättäminä. Esimerkiksi tuttua henkilöä koskevaa näköhavaintoa edustava "näyttelijä" voi käynnistää havainnon kohteen tunnistamisprosessin ja kielellisen analyysiprosessin. Näiden ansiosta tiedämme kenen kanssa olemme tekemisissä ja miten häntä on puhuteltava. Kaikki tämä tarjoutuu "katsomosta" valmiina reaktiovaihtoehtoina ilman, että meidän tarvitsee niitä tietoisesti pohtia. Tiedostamaton yleisö siis reagoi siihen, mitä esiintyy näyttämöllä ja aplodit tulevat spontaanisti. Yleisö voi pyytää näyttämölle uusia näyttelijöitä (informaatiota), arvostella tekoja ja toimintavaihtoehtoja yksilön motivaatiojärjestelmiin juurtuneiden arvojen mukai sesti. Jos näyttämöllä esiintyvät ajatukset ovat arvojemme vastaisia, yleisö viheltää ne armotta pois. 

Jokaisessa teatterissa on ohjaaja, muita toimijoita ja rekvisiittaa - niin tässäkin. Ohjaaja, valaistusmestari, vuorosanat ja kulissit - eli toiminnan konteksti - määräävät sen tavan, millä valokeilaan pääsevät näyttelijät esittävät roolinsa. Vuorosanat ja kulissit tarkoittavat tässä kaikkea sitä laajaa taustatietoa, joka vaikuttaa tietoiseen kokemukseen, tulematta itse tietoiseksi. Esimerkiksi jos yksilöllä on runsaasti kokemusta ohjelmoinnista, hän saattaa ymmärtää hänelle esitetyn kehittämisprojektin ohjelmointitehtävänä, mutta joku toinen laajempana järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelukysymyksenä: kun kulisseihin on maalattu villin lännen kaupunki ja roolivihossa näyttelijällä on pyssysankarin vuorosanat, hän ymmärtää miten hänen on näyttämöllä toimittava. 

Ohjaaja johtaa näytelmää ja vaikuttaa näyttelijöiden ilmestymiseen näyttämölle. Sen tehtävänä on lisäksi säilyttää minätietoisuutemme ja vastata kokemustemme pitkän aikavälin pysyvyydestä. Me emme välttämättä aina tiedosta myöskään ohjaajan toimintaa. 

Vaikuttaako mielikuvitukselliselta? Kaikilla näillä teatterikäsitteillä on eri puolilla ihmisaivoja vastintoimintonsa, jotka on ainakin jollakin tarkkuudella tieteellisesti todennettu. Tiedämme siis, että vaikkapa tietokoneen näyttöruutua katsellessamme aivoissamme tapahtuu jotakin sellaista, mitä teatterimetafora kuvaa näyttelijöiden, yleisön, vuorosanojen, kulissien ja ohjaajaan toiminnan avulla. Sen sijaan tutkijatkaan eivät pysty selittämään, miten teatteriesitys eli tietoinen kokemus kaikkien näiden hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteisvaikutuksesta oikein syntyy. Se on kuitenkin selvää, että tietoisuuden syntymisestä ei vastaa mikään yksittäinen kohta aivoissa, vaan edellä kuvattuun tapaan monet aivojen alueet aktivoituvat samanaikaisesti kun tiedostamme. 

Millä tarkkuudella nykyisellä tietotekniikalla kyettäisiin tietokoneympäristöön rakentamaan tajunnan teatteria vastaava konstruktio? Ainakin aidon tuntuisen tietoisuuden esittäminen vaikuttaa hankalalta. Samoin lienee teatterin eri elementtien monimutkaisen yhteispelin mallintamisen laita. Mielenkiintoista on, että jokainen meistä pystyy seuraamaan henkilökohtaisen teatterimme näyttelijöiden esitystä, mutta näyttämön valokeilan ulkopuolinen toiminta jää meiltä yleensä piiloon. On kuitenkin hyödyllistä ymmärtää, että siellä jossakin muutkin toimijat ovat ja vaikuttavat siihen, mitä me koemme oman teatterimme näyttämöllä. Pystymme siten vain osittain vaikuttamaan tietoisuutemme näytelmän kulkuun - toiset enemmän, toiset vähemmän.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010522 (20010522) o o AJK kotisivu