Pihlanto Pekka 
Malttia Euroopan Unioni

Julkaistu Helsingin Sanomissa 11.5.2001

EU:n nopeahkoa laajentumista ilman rajoittavia ehtoja on meillä kannatettu varsin yksimielisesti. Lähes ainoita "jarrumiehiä" tässä keskustelussa ovat olleet eräät työntekijäjärjestöjen johtajat, jotka ovat kannattaneet mm. työvoiman vapaan liikkuvuuden hidastettua toteuttamista. Heidän näkemystään on leimattu "peloksi" ja haluttu osoittaa se aiheettomaksi. On esitetty arvioita, joiden mukaan muuttoinnostus esimerkiksi Virosta tänne ei olisikaan niin suuri kuin on pelätty. Sinänsä on tärkeää, että asioita selvitellään, mutta on vaikea saada luotettavia tietoja siitä, minkä suuruinen muuttovirta todella toteutuisi. 

Työnantajatahon huoli työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa on kyllä oikeutettu, mutta on syytä harkita tarkasti laajentumisen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kaikkia mahdollisia seurausvaikutuksia. Helposti käy kuitenkin niin, että kun tuijotetaan vain toimenpiteen hyötyihin, mahdollisia haittoja ei nähdä tai niitä vähätellään. Tämä yksipuolisuus voi vaivata myös poliitikkoja ja tutkijoita. EU:n piirissä heränneet ajatukset siirtymäaikojen asettamisesta työvoiman liikkuvuudelle ovat kuitenkin hieman muuttaneet näkemyksiä näiden hyväksymisen suuntaan meilläkin. 

Itälaajentumisen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden voimaan astumisen myötä todennäköisesti alkaakin hakeutua meille ja muihin vanhoihin EU-maihin myös sellaista työvoimaa, jolla ei ole riittävää ammattitaitoa ja osaamista. Suomessa on jo omasta takaa melko pysyvästi hyvin suuri sellaisten työttömien määrä, joilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia sijoittua yhä vaativammaksi käyneeseen työelämään. 

EU:n puheenjohtajamaan toimikautta koskevassa käytännössä on seuraava ongelma. Kun puheenjohtajuudesta voidaan nauttia vain puoli vuotta kerrallaan, syntyy kiusaus ajaa hankkeita lävitse, jotta saataisiin näkyviä tuloksia omalta kaudelta. Esimerkiksi Ruotsilla näyttää olevan EU:n laajentumiskysymyksessä juuri tällaista kunnianhimoa. Tosin se on nyt hieman tinkinyt tavoitteistaan luovuttuaan pyrkimästä laajentumisen päivämäärien lukkoon lyömiseen. 

Harkitulla laajentumispolitiikalla, riittävän pitkillä siirtymäajoilla ja muilla säännöksillä olisi mielestäni syytä varmistaa, että työvoiman vapaa liikkuvuus ei johda hallitsemattomiin tilanteisiin, ja ettei liikkuvuutta aleta käyttää laajamittaisesti väärin. Väärinkäytökset, joiden annetaan yleistyä vaikkapa inhimillisyyden nimissä ovat siinä mielessä ikäviä, että ne lopulta johtavat aikanaan järjestelmän tiukennuksiin, jotka saattavat pysyvästi vesittää esimerkiksi juuri työvoiman vapaan liikkuvuuden ideaa. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010522 (20010522) o o AJK kotisivu