Pihlanto Pekka 
Baltian turvallisuuspolitiikka ja Suomi

Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 20/2001 18.5.2001

Max Jakobsson pitää Suomen etujen mukaisena, että Baltian maat mahdollisimman pian liittyisivät sekä Euroopan unioniin että Natoon, sillä se vakauttaisi koko Itämeren alueen turvallisuuspoliittisen tilanteen (Helsingin Sanomat 11. Ja 12.5.). Mahdollinen kriisi Venäjän-suhteissa jäisi hänen mukaansa joka tapauksessa tilapäiseksi. 

Jakobssonin arvio tuntuu maallikosta järkeenkäyvältä, mutta mitä sen mahdollisen toteutumisen jälkeen? Silloin olisimme "etulinjassa" samassa merkityksessä kuin Baltian maat nyt. Mikään ei takaa, että vakaus Pohjolassa säilyisi ikuisesti. Miksi Suomen ei siten kannattaisi varmistaa turvallisuuspoliittinen asemansa pyrkimällä Natoon samassa aallossa kuin Baltian maat? 

Jakobsson toteaa, että Venäjän vetoaminen sotilaallisiin näkökohtiin olisi pelkkää hämäystä, sillä Baltian maiden liittymissopimukseen sisällytetään varmasti tavanomainen ehto, että niiden alueelle ei sijoiteta rauhan aikana muiden Nato-maiden joukkoja eikä ydinaseita. Miksi tämä päättely ei sopisi Suomenkin tapaukseen? 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20010522 (20010522) o o AJK kotisivu