Pihlanto Pekka 
Kirjoituksia johdon optioista

• Palautetta
• Lähetä palautetta!

Raporttiin on koottu joukko johdon optioita koskevia kirjoituksia, joista suurin osa on julkaistu Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä ja internetissä. Loput ovat julkaisemattomia muistioita. Raportin otsikko on peräisin Erkki Tantun sanaparsi-kuvateoksesta ja se on alkuperäisessä muodossaan: ”Ko mnää tämä ja toise saa ni kolm ennää viirest puuttuu, sano ämmä ko jänekse jäljet näki”. Sanonta viittaa tässä siihen käsitykseen, että osakekurssit ovat liian häilyvä palkitsemisen perusta, sillä kursseihin vaikuttavat monet hetkelliset ilmiöt ja osakemarkkinoilla toimivien reaktiot niihin. Kurssithan heijastelevat - eivät tulevia tuloksia vaan - usean ihmisen niitä koskevien odotusten ja toiveiden yhteisvaikutusta. 

Varsinkin kurssien nousutilanteiden optimismi on usein juuri tuota sananlaskun kuvaaman optimismin leimaamaa: ”kädessä” ei ole sillä hetkellä kovin paljon näyttöä yrityksen tulevasta menestyksestä, vaan lähinnä siihen kohdistuvaa uskoa ja toivoa. Osakemarkkinoilla toimiva katsoo näitä odotetun menestyksen merkkejä hieman samaan tapaan kuin sananparren ”ämmä” jäniksen jälkiä. 

Raportissa esitetään kritiikkiä optiokäytäntöjä vastaan mm. sillä perusteella, että ne ovat olleet meillä suhteellisen löysiä. Sopivassa suhdannevaiheessa laaditut sopimukset ovat tuottaneet kohtuuttoman suuria optiovoittoja, joita ei voi vastata mikään johdon erityinen taitavuus tai työpanos. Optiokäytäntöjen yleistyttyä on myös havaittu, että niiden todellinen sitouttamisvaikutus on varsin kyseenalainen, sillä johtaja voidaan ostaa toiseen yritykseen vielä houkuttelevammalla optiosopimuksella. Raportissa myös kyseenalaistetaan optioajattelun taustalla olevaa uskomusta huippujohtajista ja heidän korvaamattomuudestaan. Optiotutkijoiden esittämät optiokäytäntöjä puolustelevat argumentit osoitetaan raportissa varsin pinnallisiksi. 

Raportin eräs johtopäätös on, että optiotutkimuksessa olisi syytä lähteä ennakkoluulottomasti selvittämään sellaisia vähäiselle huomiolle jääneitä ongelmia, kuten johtajien käyttäytymismotiivit ja johdon tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa osakekursseihin päiväkohtaista tasoa pitemmällä aikavälillä. Tämä vaatisi mm. nykyistä kehittyneemmän ihmiskäsityksen omaksumista rahoitustutkimuksessa ja realismia tutkimuksen muissakin oletuksissa. 

Palautetta 

Lähetä palautetta!