Pihlanto Pekka 
Natoon taitavassa paketissa


Julkaistu Helsingin Sanomissa 5.9.2001
Max Jakobson on hahmotellut mielenkiintoisella tavalla maamme uutta turvallisuusympäristöä (HS 28. ja 29.8.). Hän pitää todennäköisenä Baltian maiden Nato-jäsenyyttä. Tämä puolestaan synnyttäisi uuden jakolinjan Suomen ja Ruotsin sekä muiden rantavaltioiden välille. 

Jakobson viittaa siihen, että Naton rooli on muun muassa Suomen ja Ruotsin kannalta muuttunut. Mahdollisessa liittymisessämme Natoon ei ole kysymys hyökkäyksen uhan torjumisesta tai pysyttäytymisestä uuden eurooppalaisen suursodan ulkopuolella. 

Kysymys on sen sijaan roolistamme Naton ja EU:n yhteisessä turvallisuusjärjestelmässä, jonka pohjalta pyritään kehittämään myös kriisinhallintayhteistyötä Venäjän kanssa. Jakobson kysyy, ovatko Ruotsi ja Suomi siinä mukana täysjäseninä vai ulkojäseninä. 

Tähän asti olemme sitoneet kriisinhallintaan osallistumisemme YK:n turvallisuusneuvoston tai Etyjin valtuutuksiin. Tämä merkitsee Jakobsonin mukaan sitä, että kantamme kriisinhallintatoimiin riippuu EU:n ulkopuolisista maista, lähinnä Venäjästä ja Kiinasta. 

Jakobson tarjoaa diplomaatin taidolla solmitun paketin Natoon liittymisemme perusteluiksi, vaikka hän ei liittymistä aivan suoraan suosittelekaan. Venäjän vastareaktion pelko, joka lienee tähän asti ollut suurin este Nato-jäsenyytemme tiellä, on nyt poistettu toteamalla, että hyökkäyksen tai suursodan uhka on väistynyt. 

Tähän liittyen ja lisäporkkanana esitetään Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin tukema presidentti Vladimir Putinin ehdotus Venäjän hyväksymisestä Naton jäseneksi. Jokainen ajatteleva ihminen arvioinee tällä hetkellä, että Venäjä ei tule koskaan olemaan Naton jäsen, mutta visiona se on houkutteleva ja monia Natoon vastahakoisesti suhtautuvia rauhoittava. 

Aika näyttää, saako Jakobsonin järkiperäinen analyysi maamme ulkopoliittisen johdon ja muut vaikuttajat lämpenemään Natoon liittymiselle. Mikäli jäsenyytemme toteutuisi näillä perusteilla ja myöhemmin ilmenisi, että Jakobsonin analyysi uhkien häviämisestä ja muuttumisesta olikin toiveajattelua, olisi meillä joka tapauksessa turvanamme Nato-sateenvarjo, jota emme katsoneet tarvitsevamme liittymispäätöstä tehdessämme. 

Pekka Pihlanto 
professori 
Turun kauppakorkeakoulu

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela



Asko Korpela 20010905 (20010905) o o AJK kotisivu